Paolo Silveri (1913 Ofena – 2001 Rooma) oli italialainen oopperalaulaja, joka oli äänialaltaan baritoni.[1]
Silveri aloitti lauluopintonsa Capestranossa ja jatkoi niitä Milanossa. Vuonna 1933 hänet kutsuttiin palvelukseen Italian armeijaan. Hän osallistui sotilastoimiin Etiopiassa ja Albaniassa sekä taisteli toisessa maailmansodassa. Silveri kuitenkin teki myös puoliammattimaisen debyyttinsä Hans Schwarzin roolissa Richard Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajien esityksessä Roomassa 1939. Hän sai vapautuksen armeijan palveluksesta haavoituttuaan. Vuonna 1942 hän jatkoi laulun opiskelua Rooman Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa Riccardo Stracciarin johdolla. Vielä vuonna 1943 Silveri esiintyi bassona, mutta Beniamino Giglin neuvosta hän siirtyi baritoniksi. Vuonna 1944 hän esiintyikin isä Germontina Giuseppe Verdin La traviatassa Roomassa.[2]
Silveristä tuli yksi Italian johtavista baritoneista. Erityisen suosittu hän oli Napolissa, jossa hän lauloi usein Teatro San Carlossa. Teatro San Carlon seurueen kanssa hän lauloi myös Lontoon Royal Opera Housessa vuonna 1946. Silveri lauloi Covent Gardenissa myös kausilla 1947–1948 ja 1948–1949 muun muassa Rigoletton ja Boris Godunovin nimirooleissa. Glyndebournen oopperafestivaalin tuotannossa hän tulkitsi Wolfgang Amadeus Mozartin Don Giovannin nimiroolin Edinburghin kansainvälisellä festivaalilla 1948. Glyndebournen oopperafestivaalin seurueen kanssa hän palasi Edinburghin kansainväliselle festivaalille vuonna 1949 esiintymään Renatona Naamiohuveissa.[2]
Silveri teki La Scalan -debyyttinsä Conte di Lunan roolissa Verdin Trubaduurissa vuonna 1949. Hän esiintyi vuonna 1950 ensimmäisen kerran Metropolitan-oopperassa Don Giovannina. Hän teki siellä muitakin esiintymisiä saman kauden kuluessa ja jatkoi esiintymisiään Metropolitan-oopperassa vuoteen 1953 asti. Pariisissa Silveri esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1951. Hän osallistui kotimaassaan useiden oopperoiden kokonaisesitysten äänittämiseen RAI:lle. Vuonna 1959 Silveri esiintyi Dublinissa Otellon nimiroolissa. Pian hän kuitenkin palasi baritonirooleihin. 1960-luvulla Silveri esiintyi useita kertoja Camdenin festivaalilla. Tällöin hänellä oli rooleja harvoin kuulluissa oopperoissa, kuten Verdin Il corsarossa ja Gaetano Donizettin Marino Falierossa. Silveri jäi laulajana eläkkeelle vuonna 1968 esiinnyttyään Rigolettona Budapestissa Silvia-tyttären tulkitessa Gildan roolin.[2] Vuodesta 1970 Silveri opetti Roomassa.[1]