Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Pariisin-tykki[1] eli Paris-Geschütz eli Kaiser-Wilhelm-Geschütz (suom. Pariisi-tykki eli Keisari Vilhelm -tykki) oli saksalainen rautatietykki, jolla tulitettiin Pariisia ensimmäisessä maailmansodassa maalis-elokuussa 1918.
Sen suunnitteli Krupp-yhtiö, tarkoituksenaan luoda tykki pommittamaan Pariisia saksalaisten linjojen takaa. Ampumaetäisyys oli 120 km, joten tarvittiin järeitä ja erikoisia ratkaisuja; esimerkiksi putken pituus on 176 kaliiperinmittaa (37 metriä). Kanuunan nimellinen kaliiperi oli 210 millimetriä, mutta ammusten halkaisija vaihteli 210–230 millimetrin välillä. Ne oli ammuttava oikeassa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan, koska tykin putki kului nopeasti suuren lähtönopeuden takia. Yksi putki kesti noin 65 laukausta, ja niitä valmistettiin seitsemän.
Ajoainelataus painoi 150 kg, ja ammus nousi stratosfääriin saakka, saavuttaen suurimmillaan 40 km:n korkeuden ennen putoamistaan maahan. Tuli ei ollut kuitenkaan erityisen tehokasta, koska ammuksessa oli vain 15 kg räjähdysainetta ja paksu metallikuori, joka tuotti isoja sirpaleita.
Tykki asennettiin 380 mm:n rautatietykin alustalle, ja sitä käytti 80 keisarillisen laivaston merimiestä vara-amiraali Roggen alaisuudessa, koska ase oli kehitetty Bayern-luokan taistelulaivan tykkiin perustuvan 38 cm SK L/45 "Max" -rautatietykin pohjalta.
Tykillä ammuttiin sodan aikana saksalaisten lähteiden mukaan 367 laukausta, ranskalaisten mukaan 320 laukausta, joista 183 putosi Pariisiin. 256 ihmistä kuoli ja 620 haavoittui tykin tulesta.
|