Paul Westphal | |
---|---|
Westphal vuonna 1975. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Paul Douglas Westphal |
Syntynyt | 30. marraskuuta 1950 Torrance, Kalifornia, Yhdysvallat |
Kuollut | 2. tammikuuta 2021 (70 vuotta) Scottsdale, Arizona, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Koripalloilija | |
Pelipaikka | Pelintekijä / Heittävä takamies |
Pituus | 193 cm |
Paino | 88 kg |
NBA-varaus |
10. varaus 1972 (Boston Celtics) |
Pelaajaura | |
Yliopistojoukkueet | |
1969–1972 | Etelä-Kalifornian yliopisto |
Seurajoukkueet | |
1972–1975 1975–1980 1980–1981 1981–1983 1983–1984 |
Boston Celtics Phoenix Suns Seattle SuperSonics New York Knicks Phoenix Suns |
Valmennusura | |
1985–1986 1986–1988 1988–1992 1992–1995 1998–2000 2001–2006 2007–2008 2009–2012 2014–2016 |
Southwestern Baptist Bible Grand Canyon Phoenix Suns (apuv.) Phoenix Suns Seattle SuperSonics Pepperdine University Dallas Mavericks (apuv.) Sacramento Kings Brooklyn Nets (apuv.) |
Paul Douglas Westphal (30. marraskuuta 1950 Torrance, Kalifornia – 2. tammikuuta 2021 Scottsdale, Arizona) oli yhdysvaltalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja.
Pelaajana Westpahl voitti Boston Celticsissä NBA:n mestaruuden vuonna 1974. Hänet valittiin kolmesti NBA:n ykköstähdistöjoukkueeseen ja viidesti NBA:n tähdistöotteluun. Westphal on nimetty Naismith Memorial Basketball Hall of Fameen, ja Phoenix Suns on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa.
Pelintekijänä tai heittävänä takamiehenä pelannut Westphal pelasi vuosina 1969–1972 yliopistokoripalloa Etelä-Kalifornian yliopiston joukkueessa. Hänet valittiin kahdesti yliopistokonferenssinsa tähdistöviisikkoon.[1]
Boston Celtics varasi Westphalin NBA:han kymmenennellä vuorolla vuoden 1972 varaustilaisuudessa. Hän pelasi Celticsissä kolme kautta voittaen NBA:n mestaruuden vuonna 1974. Vuodet 1975–1980 Westphal edusti Phoenix Sunsia, joka on jäädyttänyt hänen ”44”-pelinumeronsa. Tämän jälkeen Westphal pelasi Seattle SuperSonicsissa ja New York Knicksissä kunnes palasi Sunsiin viimeiselle NBA-kaudelleen 1983–1984.[2]
Westphal pelasi NBA:n tähdistöottelussa viidesti peräkkäin vuosina 1977–1981. NBA:n tähdistöjoukkueeseen hänet valittiin ykkösviisikkoon vuosina 1977, 1979 ja 1980 sekä kakkosviisikkoon vuonna 1978.[2]
Pelaajauransa jälkeen Westphal toimi valmentajana NBA:ssa ja yliopistosarjoissa. Hänen valmennusuransa menestyksekkäimmät vuodet ajoittuivat Phoenix Sunsiin vuosina 1988–1992, ensin apuvalmentajana ja viimeiset kolme kautta päävalmentajana. Westphal palkittiin joulukuun 1992 NBA:n kuukauden valmentajana.[2] Vuosina 1993 ja 1995 hän valmensi NBA:n tähdistöottelussa.
Westphal nimettiin vuonna 2019 pelaajana Naismith Memorial Basketball Hall of Fameen.[3] Westphalilla diagnosoitiin aivosyöpä elokuussa 2020. Hän kuoli Scottsdalessä 70-vuotiaana 2. tammikuuta 2021.[4]