Pelastuspaketti

Pelastuspaketti (engl. bailout) tarkoittaa yrityksen pelastamista esimerkiksi konkurssilta tai likviditeettivajeelta.

Yritys pelastetaan sijoittamalla siihen lisää rahaa (pääomittaminen). Yksityinen sijoittajataho saa vastineeksi esimerkiksi korkean tuoton tulevaisuudessa, omaisuutta tai markkinaosuuksia. Valtion pelastuspaketteja perustellaan työpaikkojen tai elinkeinoalojen säilymisellä maassa.[1][2]

Arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelijoiden mukaan pelastuspaketit luovat moraalikatoa: yritykset ottavat liian suuria riskejä, koska tarvittaessa valtio hyvittää ne pelastuspaketilla.[3] Arvostelijoiden mukaan pelastuspaketeilla myös siirretään varoja hyvin tuottavilta talouden toimijoilta vähemmän tuottaville.[4]

Pelastuspakettien kustannukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Maailmanpankin raportissa, jossa oli tutkittu rahoituskriisejä 30 vuoden ajalta 98 eri maassa, laskettiin taloudellisten pelastuspakettien keskimääräiseksi arvoksi 13 prosenttia kunkin maan vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Economic Freedom and Corruption. Slideshare. (pdf), Alejandro A. Chafuen ja Eugenio Guzmán.
  2. ↑ Peugeotin raju ratkaisu: puolet malleista romuksi. Taloussanomat 14.4.2014. Viitattu 23.3.2015.
  3. ↑ Volcker Criticizes Obama Plan on ‘Systemically Important’ Firms Bloomberg, 2009-09-24
  4. ↑ The Bailout Surge, by Ron Paul, 11-24-2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Ash, Adrian: Bank bailouts: helping or hindering? (kolumni) Money Week, 14.3.2009. Lontoo. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.9.2009. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.