Peridiscaceae | |
---|---|
Peridiscus lucidus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Yläluokka: | Euphyllophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Ylälahko: | Rosanae |
Lahko: | Saxifragales |
Heimo: |
Peridiscaceae Kuhlm., nom. cons. |
Synonyymit | |
Medusandraceae Brenan, nom. cons. |
|
Suvut | |
Katso myös | |
Peridiscaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Saxifragales-lahkossa, johon muun muassa rikkokasvit (Saxifragaceae) kuuluvat.
Heimon kasvit ovat puita, joihin kerääntyy alumiinia. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kahdessa rivissä, joskus kierteisesti, ja ovat ehyt- tai hammaslaitaisia, kourasuonisia ja korvakkeellisia. Ruodissa voi olla turvonnut pulvinus. Kukinto on lehtihankainen ja terttumainen tai kukat sijaitsevat ryhmissä. Kukat ovat pieniä, ja niissä on 4–7-lehtinen kehä. Heteitä on paljon, ja ne ovat miltei täysin erillisiä. Mesiäinen on kookas, rengasmainen, toisinaan karvainen. Suvun Medusandra kukassa on kuitenkin erikseen verhiö ja teriö, viisi terävastaista hedettä ja viisi pitkää, karvaista ja verhovastaista joutohedettä; mesiäinen puuttuu. Sikiäin on heimossa kolmen tai neljän emilehden yhteenkasvettuma, yksilokeroinen ja toisinaan enemmän tai vähemmän mesiäiskehrään uponnut. Luotit ovat pieniä. Siemenaiheita on sikiäimessä kuudesta kahdeksaan, ja ne riippuvat kärki-istukassa. Hedelmä on luumarja tai kota, jota laajentunut verhiö toisinaan ympäröi. Siemeniä on yksi, se on kookas ja kuoreltaan tanniinipitoinen, ja siinä on runsas ja kova siemenvalkuainen sekä pieni alkio.[1]
Heimo kasvaa Etelä-Amerikassa ja trooppisessa Länsi-Afrikassa[1].
Peridiscaceae käsittää neljä sukua ja 11 lajia. Aikaisemmin ne on sisällytetty entiseen Flacourtiaceae-heimoon (ks. Malpighiales), ja Medusandra-sukua on joskus pidetty santelikasvien (Santalaceae) sukulaisena. Muut suvut ovat Peridiscus, Whittonia ja Soyauxia.[1]