Peter Schöffer (noin 1425 Gernsheim – 1502 Mainz) oli saksalainen kirjanpainaja. Schöffer oli aluksi Johannes Gutenbergin oppipoika ja perusti sittemmin Johannes Fustin kanssa oman kirjapainon.[1]
Schöffer opiskeli Pariisissa, jossa hän elätti itsensä kopioimalla kirjoja. Schöffer muutti sen jälkeen Mainziin, jossa työskenteli Gutenbergin apulaisena. Gutenberg ja hänen rahoittajansa Fust riitaantuivat. Fust vaati Gutenbergia maksamaan heti velkansa ja syytti häntä myös rahojen väärinkäytöstä. Mainzissa vuonna 1455 käydyn oikeudenkäynnin perusteella Gutenberg tuomittiin maksamaan Fustille velat korkoineen. Schöffer toimi oikeudenkäynnissä Fustin todistajana. Gutenberg oli varaton, joten lainan takuuna ollut Gutenbergin perustama kirjapaino kaikkine laitteineen ja kirjakkeineen siirtyi Fustin omistukseen.Tämän jälkeen Fust ja Schöffer perustivat yhdessä kirjapainon. Schöffer meni myöhemmin naimisiin Fustin tyttären kanssa.[1][2]
Fust ja Schöffer painoivat monia huomattavia kirjoja. Schöffer vastasi yrityksessä painotyöstä, ja parhaita esimerkkejä hänen ammattitaidostaan ovat vuonna 1457 painettu Mainzin psaltteri ja vuoden 1462 48-rivinen Raamattu. Schöffer valoi matriiseilla ensimmäiset metallikirjakkeet, joita hän käytti Vulgatan eli latinankielisen raamatunkäännöksen toisessa painoksessa. Uransa aikana Schöffer painoi yli 300 kirjaa.[1]