Petoankeriaat | |
---|---|
Naskaliankerias (Dysomma anguillare) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ankeriaskalat Anguilliformes |
Heimo: |
Petoankeriaat Synaphobranchidae Johnson, 1862 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Petoankeriaat (Synaphobranchidae) on ankeriaskaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaiskista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.
Petoankeriaiden heimoon kuuluu lähteestä riippuen 10–12 sukua ja 26–38 lajia. Lajeja ovat muun muassa naskaliankerias (Dysomma anguillare) ja petoankerias (Synaphobranchus kaupi). Ruumiinrakenteeltaan ne ovat melko pitkulaisia mutta tukevahkoja kaloja. Kooltaan ne jäävät yleensä alle metrin mittaisiksi, mutta suurimmat lajit voivat saavuttaa 1,8 metrin pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat kookas jopa silmän taakse ulottuva suu ja lähellä rintaeviä sijaitseva kidusaukko. Kalojen selkä- ja peräevät ovat pitkät ja yhtyneet pyrstöevän kanssa. Rintaevät puuttuvat eräiltä lajeilta. Petoankeriaiden heimon lajien Leptocephalus-toukalla on poikkeukselliset teleskooppimaiset silmät. Useilla petoankeriaslajeilla on suomut ja ne ovat väriltään yksivärisen ruskeita tai harmaita.[1][2][3][4][5]
Petoankeriaslajeja tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Ne elävät tyypillisesti mannerjalustojen läheisyydessä ja lähellä pohjaa usein 100–2 000 metrin syvyydessä. Petoanekriaista useimmat ovat petokaloja, jotka saalistavat pieniä kaloja tai selkärangattomia, mutta mukaan mahtuu myös raadonsyöjiä kuten töppöankerias (Simenchelys parasiticus).[1][3][5]