Phyllomedusa bicolor | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
Heimo: | Lehtisammakot Hylidae |
Suku: | Phyllomedusa |
Laji: | bicolor |
Kaksiosainen nimi | |
Phyllomedusa bicolor |
|
Katso myös | |
Phyllomedusa bicolor Wikispeciesissä |
Phyllomedusa bicolor on yöaktiivinen Amazonin sademetsässä elävä lehtisammakkolaji.
Urossammakoiden pituus on noin 91–103 millimetriä, ja naarassammakot ovat suurempia, pituudeltaan noin 111–119 millimetriä. Yleisväritykseltään vaalean myrkynvihreän sammakon alahuulta, rintakehää ja etujalkoja koristavat valkoiset täplät, joita reunustavat tummanruskeat kehykset. Sammakoiden varpaiden väritys on ruskea. Iirikseltään tummanharmaiden silmien takana sijaitsevat sammakon eriterauhaset, joista voidaan sammakkoa vahingoittamatta ”lypsää” paikallisessa kansanparannuksessa käytettävää kansanlääkettä.
Panon kieliryhmään kuuluvat eteläamerikkalaiset intiaaniheimot Mayorunat, Matsestit, Amahuacat, Kashinawat, Katukinat, Yawanawát, Kaxinawát ja Marubot käyttävät tästä lehtisammakosta saatavaa kambô sapo -nimistä kansanlääkettä kuumeen hoitoon ja metsästysonnen parantamiseen sekä hedelmällisyyttä lisäämään. Riitissä heimon jäseniä pienistä pojista aikuisiin miehiin kokoontuu šamaanin luo. Šamaani polttaa osallistujien ihoon, yleensä käsiin tai jalkoihin, palavalla oksatikulla pienen palovamman, johon asetettu sekreetio imeytyy verenkiertoon. Peptidit aiheuttavat pahoinvointia ja oksentelua. Šamaani kastaa lapset jokeen, josta he pian nousevat pirteämpinä.[2]