Päivärinnan vanhemmat olivat itsellinen Juho Matinpoika Päivärinta ja Leena Pekantytär Rautio. Päivärinnan ensimmäinen puoliso vuodesta 1850 oli Liisa Tuomikoski (k. 1890) ja toinen vuodesta 1890 Anna Liisa Koskela (k. 1951). Avioliitoista Päivärinnalla oli yhteensä 18 lasta, joista nuorin syntyi 1906, kun Päivärinta oli jo liki 80-vuotias.[3] Päivärinta oppi lukemaan ja kirjoittamaan kotona ja toimi 12-vuotiaasta renkinä, mutta kävi sitten lukkarinopissa. Hän toimi ensin Alavieskan lukkarin apulaisena ja lukkarina 1856–1861, sitten Oulunsalon ja lopulta kotipitäjänsä Ylivieskan lukkarina vuodesta 1868. Kirkolliskokousedustaja Päivärinta oli 1876–1893. Hän oli talonpoikaissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1882, 1885, 1888 ja 1891.[4]
Päivärinta ryhtyi kirjoittamaan 1850-luvulla, ensin lehtiin. Vuonna 1867 hän julkaisi pienen historiallisen kertomuksen, mutta aloitti varsinaisen kirjailijan työnsä vasta 1877. Päivärinta kuvaili kirjoissaan keskipohjalaista kansanelämää. Häntä on pidetty kirjailijana moralistina, mutta hänen teoksensa olivat aikanaan hyvin suosittuja ja niitä on käännettykin ainakin kolmelletoista eri kielelle.
Parannuksen harjoitus eli neuvoja heränneille ; Österblad'in, Lagus'en ja P. Ruotsalaisen käsi-kirjoittamista kokoillut P. P-ta. 2. painos Joh. Bergdahl, 1873, 4. painos B. B. Bergdahl, Oulu 1893
Elämäni : perhe-elämällinen kertomus. Kansanvalistus-seuran toimituksia 13. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1877
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 1 : Uudistalo ; Halla-aamuna ; Mökin Maiju ; Noidan rangaistus. WSOY 1880
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 2 : Vaimoni ; Puutteen Matti. WSOY 1880
Naimisen juoruja : kuvaelma kansan elämästä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1880–1882
Noidan rangaistus : Vaimoni. Kaksi kertomusta kansan elämästä. WSOY 1880
Uudistalo : halla-aamuna. Kaksi kertomusta kansan elämästä. WSOY 1880
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 3 : Suku-ylpeys ; Tahdon voima. WSOY 1882
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 4 : Kontti-Anna ; Ruoti-ukko. WSOY 1883
Kontti-Anna : kuvaus kansamme elämästä. WSOY 1883
Tintta Jaakko : kuvaelma kansan elämästä. K. E. Holm, Helsinki 1883
Torpan poika : kuvaus kansan elämästä. WSOY 1883, sisälsi myös Päivärinnan elämäkerran.
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 5 : Kirjailija ; Mutta elääpä hän wielä sittenkin ; Wäärä mammona. WSOY 1884
Kylään tullessa. K. F. Kivekäs, Oulu 1884
Minä ja muut : Sakeus Pyöriän kertomuksia. WSOY 1885
Neuvoja keuhkopoltteen tuntemiseen ja parantamiseen. Kivekäs, Oulu 1885
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 6 : Rakkauden suurin uhri ; Sortunut ; Olkkos-Kaisa. WSOY 1886
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 7 : Rauta-mies ; Hairahdus ; Pentti ja Inka. WSOY 1886
Käytännöllisiä neuvoja soitten ja rämetten viljelemiseen. WSOY 1886
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 8 : Rauta-vaimoja ; Sokea ; Kuihtunut vesa. WSOY 1887
Isäin pahat teot lasten päällä : romaani. Bergbom, Pori 1887
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 9 : Sovittaja ; Paljon uutta ; Kerin Heikki. WSOY 1888
Elämän havainnoita : kuvauksia kansan elämästä 10 : Pöyhkeä isäntä ; Kauppias-mummo ; Matkustaja. WSOY 1889
Jälkipoimintoja : 1. Volmari, 2. Omistaan eläjiä, 3. Kanttilaiset. Muistelmia katovuosilta. C. E. Barck, A. Bergbom 1889
Oukkari : kertomus kansan elämästä. J. W. Hissa, Lapua 1889
Suku-ylpeys. Porvoo 1891
Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista. G. W. Wilén, Turku 1893
Ruoti-ukko. WSOY 1893
Väärä mammona. Amerikan Sanomat, Ashtabula, Ohio 1894
Valitut teokset I–III. WSOY 1895
Jos ei auta, niin ei haittaakaan. Porvoo 1900
Syyslehtiä. WSOY 1900
Pikku-Mari ja muita kertomuksia. Yrjö Weilin, Jyväskylä 1903
Muistelmia kansallistaistelujen ajoilta. Antti Hautala, Nikolainkaupunki 1903
Pikku kuvia elämästä. WSOY 1904
Puutteen Matti. WSOY 1905
Siveellisyysolot Pohjanmaalla rahvaan keskuudessa. Yrjö Weilin, Helsinki 1905 Digitoituna Digi.fi:ssä
Elämäni ynnä muita kertomuksia. WSOY 1908
Ulpukkalahti y.m. kertomuksia. C. J. Bergström, Sairala 1910
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Henkilögalleria (Arkistoitu – Internet Archive), Jouko Teperi, KirjastoVirma, 2007 (teksti julkaistu aiemmin teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja: Kokkola, 1995).