Piikkihäntäagamat | |
---|---|
Uromastyx aegyptia |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Osalahko: | Leguaanimaiset Iguania |
Heimo: | Agamat Agamidae |
Alaheimo: | Uromastycinae |
Suku: |
Piikkihäntäagamat Uromastyx Merrem, 1820 |
Katso myös | |
Piikkihäntäagamat Wikispeciesissä |
Piikkihäntäagamat eli piikkihäntäliskot (Uromastyx) on agamien heimoon kuuluva liskosuku, joka on kotoisin Afrikasta ja Lähi-idän alueelta. Suvun liskojen levinneisyysalue ulottuu Marokosta Egyptiin, Keski-Afrikkaan ja Lähi-itään.
Piikkihäntäliskot ovat suuria tai keskikokoisia aavikkoeläimiä. Ne ovat kaikkiruokaisia (omnivoreja), jotka syövät poikasena paljon hyönteisiä. Aikuisena niiden ravinto vaihtuu siemeniin, kukkakasveihin, hedelmiin ja lehtiin. Ne syövät myös kasvien kuivuneet osat. Piikkihäntäagamien kuono on lyhyt ja pää leveä. Ne ovat päiväeläimiä, ja pysyvät öinä ja epäsuotuisina vuodenaikoina kaivamissaan koloissa tai kallionhalkeamissa. Suvun liskoilla on nimensäkin mukainen piikkisuomuinen häntä, jolla ne tukkivat kolonsa suuaukon levätessään. Piikkihäntäagama on tumma lähtiessään liikkeelle aamupäivällä, mutta sen väri vaalenee auringossa. Se ottaa aurinkoa kallion huipulla, jolloin sen on helppo havaita vihollinen. Liskot kasvavat noin 30-senttisiksi.[1][2]
Piikkihäntäagamat kuuluvat nykyään agamien heimon Uromastycinae-alaheimoon. Ne luettiin aiemmin alaheimoon Leiolepidinae yhdessä Leiolepidus-suvun perhosliskojen kanssa. Myöhempien tutkimusten perusteella molemmat alaheimot saattavat muodostaa omat heimonsa.[3]
Piikkihäntäagamien kolme entistä lajia luetaan nykyään omaan Saara-sukuunsa. Piikkihäntäagamiin katsotaan, lähteestä riippuen, kuuluvan 13–20 lajia.[3] Tässä jakoa Reptile Databasen mukaan:[4]