Piikkihäntäagamat

Piikkihäntäagamat
Uromastyx aegyptia
Uromastyx aegyptia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Osalahko: Leguaanimaiset Iguania
Heimo: Agamat Agamidae
Alaheimo: Uromastycinae
Suku: Piikkihäntäagamat
Uromastyx
Merrem, 1820
Katso myös

  Piikkihäntäagamat Wikispeciesissä
  Piikkihäntäagamat Commonsissa

Piikkihäntäagamat eli piikkihäntäliskot (Uromastyx) on agamien heimoon kuuluva liskosuku, joka on kotoisin Afrikasta ja Lähi-idän alueelta. Suvun liskojen levinneisyysalue ulottuu Marokosta Egyptiin, Keski-Afrikkaan ja Lähi-itään.

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkihäntäliskot ovat suuria tai keskikokoisia aavikkoeläimiä. Ne ovat kaikkiruokaisia (omnivoreja), jotka syövät poikasena paljon hyönteisiä. Aikuisena niiden ravinto vaihtuu siemeniin, kukkakasveihin, hedelmiin ja lehtiin. Ne syövät myös kasvien kuivuneet osat. Piikkihäntäagamien kuono on lyhyt ja pää leveä. Ne ovat päiväeläimiä, ja pysyvät öinä ja epäsuotuisina vuodenaikoina kaivamissaan koloissa tai kallionhalkeamissa. Suvun liskoilla on nimensäkin mukainen piikkisuomuinen häntä, jolla ne tukkivat kolonsa suuaukon levätessään. Piikkihäntäagama on tumma lähtiessään liikkeelle aamupäivällä, mutta sen väri vaalenee auringossa. Se ottaa aurinkoa kallion huipulla, jolloin sen on helppo havaita vihollinen. Liskot kasvavat noin 30-senttisiksi.[1][2]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piikkihäntäagamat kuuluvat nykyään agamien heimon Uromastycinae-alaheimoon. Ne luettiin aiemmin alaheimoon Leiolepidinae yhdessä Leiolepidus-suvun perhosliskojen kanssa. Myöhempien tutkimusten perusteella molemmat alaheimot saattavat muodostaa omat heimonsa.[3]

Piikkihäntäagamien kolme entistä lajia luetaan nykyään omaan Saara-sukuunsa. Piikkihäntäagamiin katsotaan, lähteestä riippuen, kuuluvan 13–20 lajia.[3] Tässä jakoa Reptile Databasen mukaan:[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 24. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
  2. ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1395. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5
  3. ↑ a b Uromastyx Species Moon Valley Reptiles. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Uromastyx  The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 19.6.2018. (englanniksi)
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.