Piikkisilmät | |
---|---|
Piikkisilmälaji |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
Heimo: | Piikkinuoliaiset Cobitidae |
Suku: |
Piikkisilmät Pangio Blyth, 1860 |
Katso myös | |
Piikkisilmät (Pangio) ovat Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia hoikkia piikkinuoliaisten heimon karppikaloja. Eräät lajit ovat akvaarioissa suosittuja pohjakaloja.
Piikkisilmien ruumiinmuoto on matomaisen luikero. Suomalainen nimi viittaa silmän alla sijaitsevaan lyhyeen puolustautumispiikkiin, joka on esiin käännettävissä kuin linkkuveitsen terä. Naaraista kasvaa ympärysmitaltaan paksumpia kuin koiraista. Piikkisilmiin kuuluu sekä tiikerimäisen raidallisia että yksivärisen ruskeita lajeja. Siaminpiikkisilmä on yleensä siten raidallinen, että tummat raidat hallitsevat.
Lajeja suvussa tunnetaan noin 34.[1] Niistä 16 elää Sundasaarilla.lähde?
Piikkisilmiä tavataan usein suurina parvina. Ne liikkuvat lähinnä öisin ja syövät matoja ja detritusta.[2]
Piikkisilmät ovat pitkäikäisiä, mutta akvaariossa vain harvoin lisääntyviä. Ne kaikki karttavat kirkasta valoa ja tarvitsevat akvaariossa piilopaikoikseen vaikkapa kiviluolia, puunjuurakoita tai kasvitiheiköitä. Piikkisilmille riskejä ovat liian terävä pohjasora, josta voi levitä bakteeritartuntoja kalojen viiksiin, sekä imeytyminen suodattimen imuputkeen. Piikkisilmät ovat tarkkoja etsimään ruuanmurusia pohjasta.
Piikkisilmien sukuun kuuluu 34 lajia:[1][3]