Pilkkusiipi | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
Alaheimo: | Keltasiivet Lithosiinae |
Suku: | Setina |
Laji: | irrorella |
Kaksiosainen nimi | |
Setina irrorella |
|
Katso myös | |
Pilkkusiipi (Setina irrorella) on siilikkäisiin kuuluva pienehkö perhoslaji. Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT)[1].
Etusiivet ovat likaisenoranssit ja niissä on kolme siiven poikki menevää riviä musta täpliä. Takasiivet ovat vaaleamman keltaiset ja niiden kärkiosassa saattaa erottua muutama tumma täplä. Perhosen ruumis on oranssinkeltaisia päätä, niskaa ja takaruumiin kärkiosaa lukuun ottamatta musta. Siipiväli vaihtelee 22–35 millimetrin välillä ja koiraat ovat selvästi naaraita kookkaampia.[2][3]
Pohjois-Ruotsin tunturiseudulla esiintyy muoto f. borealis, jonka täplät ovat himmeämpiä. Lisäksi siipien suomut harvemmassa, mikä tekee siivistä läpikuultavat.[4]
Pilkkusiipeä tavataan Pohjois-Espanjasta Itä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[3] Suomessa sen levinneisyys painottuu etelään, mutta hyvin paikallisia ja eristyneitä populaatioita tunnetaan pohjoisestakin. Aikuiset perhoset lentävät heinä-elokuussa.[5]
Pilkkusiipi elää lämpimillä ja kuivilla paikoilla. Sen esiintymät ovat yleensä hyvin paikallisia mutta esiintyessään laji on tavallisesti runsas eivätkä perhoset erityisemmin piilottele. Koiraat lentävät pääasiassa yöllä ja tulevat valolle, naaraat ovat sen sijaan päiväaktiivisia.[4]
Naaras munii noin 50 munaa, jotka se asettelee riveihin heinänkorsille. Toukka talvehtii ja koteloituu keväällä heinätuppojen tai kivikon sekaan.[4]
Toukka syö maassa ja kivien pinnalla kasvavia jäkäliä.[4]