Pimeää keskellä päivää | |
---|---|
(Sonnenfinsternis) Darkness at Noon |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Arthur Koestler |
Kieli | saksa/englanti |
Julkaistu | 1940 |
Suomennos | |
Suomentaja | Tauno Tainio |
Kustantaja | Tammi |
Julkaistu | 1958 |
Sivumäärä | 223 |
Edeltävä | Die Gladiatoren |
Seuraava | Tuomion päivä |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Pimeää keskellä päivää (engl. Darkness at Noon, saks. Sonnenfinsternis) on Arthur Koestlerin romaani vuodelta 1940. Sen on suomentanut englanninkielisestä käännöksestä Tauno Tainio, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 1958 Tammi.
Teoksen saksankielinen käsikirjoitus oli kateissa vuoteen 2015. Teoksen ensimmäinen julkaistu versio oli englanninkielinen käännös. Käännökset muihin kieliin, myös saksankielinen versio, jonka Koestler teki itse, ovat perustuneet englanninkieliseen käännökseen, jonka taas teki vuonna 1940 Koestlerin kumppani, kuvanveistäjä Daphne Hardy. Alkuperäiskäsikirjoituksen luultiin kadonneen, kun Koestler ja Hardy pakenivat toukokuussa 1940 Pariisista, jossa he asuivat tuolloin. Alkuperäiskäsikirjoituksen löysi vuonna 2015 eräs väitöskirjantekijä Zürichin keskuskirjastosta. Se poikkeaa hyvin paljon siitä versiosta, jonka Koesler teki. Hän oli siirtynyt kirjoittamaan englanniksi ja vieraantunut saksan kielestä, ja kustantaja joutui tarkentamaan monia kohtia, mutta käsikirjoitusta muokkasi myös Koestlerin saksankielinen ystävä. Myös teoksen Die Gladiatoren alkuperäiskäsikirjoitus on löytynyt, nimittäin eräästä venäläisestä arkistosta, josta löytäjä, brittiläinen kirjailija ja kääntäjä Michael Scammell, ei kuitenkaan saanut kopioida sitä.[1]
Alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuva saksankielinen teos ilmestyy syksyllä 2017. Siihen on alkusanat kirjoittanut Michael Scammell ja jälkisanat käsikirjoituksen löytäjä Matthias Weßel.[2]
Teos kertoo vanhasta bolsevikista Rubašovista, joka pidätetään, joutuu vankilaan ja tuomitaan maanpetoksesta. Sen tapahtuma-aika on 1938, jolloin Neuvostoliitossa olivat meneillään Stalinin puhdistukset. Kirjassa ei mainita todellisia nimiä, vaan ihmisistä ja kaikesta muustakin käytetään kiertoilmaisuja. Teos on trilogian toinen osa, jonka muut osat ovat Die Gladiatoren (ei suomennettu) ja Tuomion päivä.[1]
Saska Saarikoski kirjoittaa kolumnissaan, että Koestler esittää kirjassa teorian ihmiskunnan kehityksestä. Kehitys menee eteenpäin kuin jokilaiva kanavassa sulku kerrallaan. Demokratia vahvistuu tasaisina aikoina, mutta kun sulut aukeavat tekniikan harppauksissa, tulee mullistus. Tätä hän käyttää kuvaamaan kolumninsa kirjoitushetken maailmantilaa.[3]