Place des Victoires on pyöreä aukio Pariisin keskustassa, 1. ja 2. arrondissementin rajalla, Palais-Royalin puutarhan luoteispuolella. Kuuden kadun risteyksessä sijaitseva aukio toimii samalla liikenneympyränä. Aukion keskellä on Ranskan kuningas Ludvig XIV:n ratsastajapatsas.
Aukion rakennuttamisen käynnisti vuonna 1679 Ludvig XIV:n lähipiiriin kuulunut marsalkka François de la Feuillade omalla kustannuksellaan. Se oli tarkoitettu kunnianosoitukseksi kuninkaalle ja erityisesti tuolloin juuri solmitulle Nijmegenin rauhansopimukselle, joka sinetöi Ranskan suuresta vihollisliittoumasta saavuttaman voiton. Aukion ja sitä ympäröivät rakennukset suunnitteli arkkitehti Jules Hardouin-Mansart.[1][2] Suuri rakennushanke ajoi marsalkka de la Feuilladen vararikkoon ja hän joutui myymään aukion vierellä sijainneen oman talonsa, jonka Hardouin-Mansart puratti voidakseen suunnitella aukiosta yhtenäisen kokonaisuuden.[2] Kaikkiin Place des Victoiresia ympäröineisiin taloihin tuli mansardikatot ja samanlaiset julkisivut, joissa ensimmäistä kerrosta hallitsivat rustikoidut arkadit ja kahta seuraavaa kerrosta joonialaiset pilasterit. Aukion ilme muuttui voimakkaasti 1800-luvulla, jolloin useimpien sitä ympäröivien talojen julkisivut uudistettiin.[2][1] Vuonna 1883 rakennettu Rue Etienne-Marcel -katu halkaisi alun perin suljetun aukion.[1]
Alkuperäisen Ludvig XIV:n patsaan Place des Victoiresille toteutti kuvanveistäjä Martin Desjardins ja se valmistui vuonna 1686. Se esitti kuningasta voitonjumalattaren kruunaamana. Patsas oli neljä metriä korkea ja se seisoi seitsemänmetrisellä jalustalla, joka oli koristeltu lukuisin reliefein. Patsas oli öisin valaistu. Alkuperäinen patsas sulatettiin Ranskan vallankumouksen aikana.[2][1] Napoleonin aikana tilalle pystytettiin kenraali Louis Desaixia alastomana esittänyt patsas, joka kuitenkin poistettiin vuonna 1815. Vuonna 1822 aukiolle pystytettiin nykyinen Ludvig XIV:n ratsastajapatsas, joka on kuvanveistäjä François Joseph Bosion tekemä.[1]
Place des Victoiresia ympäröineet rakennukset olivat alkujaan asuintaloja, joissa asui monia aikansa merkkihenkilöitä, kuten taiteenkeräilijä Pierre Crozat, pankkiiri Samuel Bernard ja hovimies markiisi de Marigny. Nykyään taloissa on luksustuotteita myyviä liikkeitä.[1]