Pohjanruttojuuri | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Kladi: | Asteridit |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Alaheimo: | Asteroideae |
Tribus: | Senecioneae |
Suku: | Ruttojuuret Petasites |
Laji: | frigidus |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
Katso myös | |
Pohjanruttojuuri Wikispeciesissä |
Pohjanruttojuuri (Petasites frigidus) on monivuotinen pohjoinen mykerökukkaiskasvilaji. Se on leskenlehden lähisukuinen kasvi.
Pohjanruttojuuri kasvaa 20–30 senttimetriä korkeaksi. Kukintoverso pitenee hedelmien kypsymistä kohti. Lehdet kasvavat tyvellä ruusukkeena sekä varressa varrenmyötäisesti. Ruusukelehdet ovat 5–10 senttimetriä pitkiä, kolmiomaisia, herttatyvisiä ja mutkaisen hammaslaitaisia. Varsilehdet ovat 4–5 senttimetriä pitkiä, suikeita ja pitkäkärkisiä. Alempien varsilehtien kärki on usein liuskainen. Kukintona on mykeröterttu kukintoverson päässä. Hede- ja emikukat kasvavat eri versoissa, sillä laji on kaksikotinen. Hedemykeröissä laita- ja kehräkukat ovat punertavia, emimykeröissä laitakukat ovat kellertäviä.[2][3]
Pohjanruttojuuri esiintyy Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa: Fennoskandiassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä, Siperiassa, Kanadassa, Alaskassa ja muun Yhdysvaltojen pohjoisemmissa osissa.[4][5]
Suomessa pohjanruttojuurta esiintyy Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta alkaen maan pohjoisosaan, Jyväskylän ja Varkauden korkeudelta Lappiin. Pohjois-Lapissa se on paikoitellen yleinen, muun muassa Kittilässä ja Enontekiöllä. Laji kasvaa märillä paikoilla: korvissa, lettomaisilla soilla, suoniityillä, joenvarsilla, puronvarsilla, lähteiköissä ja tienojissa.[3][6]