Polyeenit

Polyeenit ovat monta kaksoissidosta sisältäviä alkeeneja. Jos kaksoissidoksia on vain vähän, voidaan yhdiste luokitella niiden lukumäärän mukaan; dieenit sisältävät kaksi kaksoissidosta, trieenit kolme ja niin edelleen. Rakenteellisesti polyeenit voivat olla monenlaisia – suoraketjuisia, haaroittuneita tai rengasrakenteisia. Useita kaksoissidoksia sisältävät rengasrakenteiset yhdisteet voivat myös olla aromaattisia, kuten bentseeni tai naftaleeni.

Osa polyeeneistä on sienilääkkeitä tai sieniin vaikuttavia, muun muassa aktinomykeettien tuottamia antibiootteja. Ne ovat suurehkoja hiilivetyketjujen muodostamia rengasrakenteita, jotka sitoutuvat ergosteroliin sienisolun seinämässä ja aiheuttavat läpäisevyyden lisääntymistä. Silloin ioneja virtaa solusta ulos, erityisesti kaliumia, eikä solu pysty jatkamaan elintoimintojaan. Polyyeeneja ovat mm. amfoterisiini B, nystatiini, natamysiini ja hasimysiini. Useimpia käytetään vain paikallishoidossa. Amfoterisiini B on käytössä myös infuusiona laskimoon, mutta sekin on varsin myrkyllistä ja hoito tapahtuu tarkassa kontrollissa sairaalassa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuominen, R. K. & Männistö, P. T., Sieni-infektioiden hoitoon tarkoitetut aineet. Kirjassa: Koulu, M., Mervaala, E. & Tuomisto, J., Farmakologia ja toksikologia, 8. p., s. 949–960. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. Myös verkossa: Farmakologia

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]