Porin maalaiskunta Björneborgs landskommun |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pori |
|
sijainti |
|
Lääni | Turun ja Porin lääni |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Kuntanumero | 610 |
Hallinnollinen keskus | Pihlava |
Perustettu | |
Liitetty | 1967 |
– liitoskunnat |
Pori Porin maalaiskunta |
– syntynyt kunta | Pori |
Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1966) |
– maa | 166,0 km² |
Väkiluku |
8 811 [2] (31.12.1966) |
– väestötiheys | 52,46 as./km² |
Porin maalaiskunta (ruots. Björneborgs landskommun) oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin vuonna 1967 toteutetun suuren kuntaliitoksen yhteydessä Porin kaupunkiin.
Kunta sijaitsi nykyisessä Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen naapurikunnat olivat Porin kaupunki sekä Ahlainen, Kullaa, Luvia, Noormarkku ja Ulvila.
Porin maalaiskunta oli aikoinaan nykyisten Nakkilan, Noormarkun, Pomarkun, Siikaisten, Merikarvian, Ahlaisten ja Kullaan kanssa osa Suur-Ulvilaa.
Porin maalaiskunta oli viimeisiä kuntia, joissa avattiin kunnankirjasto vuonna 1952. Nyt tämä kirjasto on yksi Meri-Porin aluekirjastoista Porin Pihlavan kaupunginosassa nimenään Pihlavan kirjasto. Se täytti 50 vuotta 19. joulukuuta 2002.
Porin maalaiskuntaan kuuluivat nykyiset Meri-Porin kaupunginosat ja Yyterin hiekkaranta sekä nykyiset Porin rannikon eteläosan kylät Viasvedeltä Lyttylään ja Kokemäenjoen pohjoisrannan kylät Ruosniemestä Toukariin.
Seurakunnallisesti Porin maalaiskunnan alue kuului vuoteen 1960 saakka Porin kaupunki- ja maaseurakuntaan, sen jälkeen Länsi-Porin ja Pihlavan seurakuntiin. [3]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Porin maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Vuonna 1946 Porin maalaiskunnasta liitettiin Poriin alue, jossa oli 5 057 asukasta.[4]
|
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Porin maalaiskunnassa oli neljä taajamaa: Järvikylä (338 asukasta 1,7 neliökilometrillä), Kyläsaari (752 asukasta 3,2 neliökilometrillä), Pietniemi (253 asukasta 2,2 neliökilometrillä) ja Pihlava (2 806 asukasta 6,7 neliökilometrillä). Lisäksi osa Porin keskustan ja Ulasoorin taajamista sijaitsi maalaiskunnan puolella. Järvikylän ja Pietniemen taajamat ulottuivat osittain kaupungin puolelle.[14]