Porvoon maalaiskunta
| Porvoon maalaiskunta Borgå landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Porvoo |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Kuntanumero | 613 |
| Hallinnollinen keskus | Gammelbacka |
| Perustettu | 1866 |
| Liitetty | 1997[1] |
| – liitoskunnat |
Porvoo Porvoon maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Porvoo |
| Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1996) |
| – maa | 635,3 km² |
| Väkiluku |
22 343 [3] (31.12.1996) |
| – väestötiheys | 34,9 as./km² |
Porvoon maalaiskunta (lyh. Porvoon mlk, ruots. Borgå landskommun) oli Itä-Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Porvoon kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta muodostettiin vuoden 1997 alussa uusi Porvoon kaupunki.
Porvoon maalaiskunta oli Porvoon kaupungin ympärillä sijainnut maalaiskunta. Se sijaitsi Porvoon seutukunnassa entisen Itä-Uudenmaan ja nykyisen Uudenmaan maakunnan alueella Uudenmaan läänissä. Muut naapurikunnat olivat Askola, Myrskylä, Pernaja, Pornainen ja Sipoo. Porvoon maalaiskunnan maapinta-ala oli ennen lakkautustaan 635,3 neliökilometriä (1.1.1996) ja väkiluku 22 160 henkeä (31.12.1995), joista 37,3 prosenttia oli ruotsinkielisiä.[2] Porvoon maalaiskunta oli kaksikielinen, kuten Porvoon kaupunki nykyään. Porvoon maalaiskunnalla ei ollut omaa evankelis-luterilaista seurakuntaa, vaan sillä ja Porvoon kaupungilla oli yhteiset suomenkielinen seurakunta ja ruotsinkielinen tuomiokirkkoseurakunta.
Porvoon maalaiskunnassa ja Porvoon kaupungissa järjestettiin 28. tammikuuta 1996 kansanäänestys kuntaliitoksesta. 55,9 prosenttia Porvoon maalaiskunnan äänestäneistä ja 63,6 prosenttia Porvoon kaupungin äänestäneistä kannatti kuntaliitosta. Porvoon maalaiskunnassa äänestysprosentti oli 72,2 ja Porvoon kaupungissa 62,4. [4] Vaalitulosten mukaisesti Porvoon maalaiskunta muodosti silloisen Porvoon kaupungin kanssa 1. tammikuuta 1997 uuden Porvoon kaupunki -nimisen kunnan.
Porvoon maalaiskunnan alueen suurimmat taajamat ovat Eestinmäki, Gammelbacka, Hamari ja Tolkkinen.[1] Kilpilahdessa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä öljynjalostamo sekä syväsatama.[1] Myös Tolkkisten saha on alueelle merkittävä yritys.[1] Näiden lisäksi alueella sijaitsee useita historiallisia kartanoita, joista tunnetuimmat ovat Haikon kartano, Kiialan kartano ja Sannäsin kartano.[1] Porvoon maalaiskunnan alueella on myös paljon kesäasutusta.[1]
Pellingin saaristossa sijainnut, vuonna 1835 rakennettu ja nykyisin raunioina oleva, ulkomuodoltaan pyöreä Glosholmin majakka on ollut Tove Janssonin kirjojen Muumitalon esikuva.[5] Janssonilla oli kesämökki Porvoon ulkosaaristossa.
Kylät ja taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila, Emäsalo (Emsalö), Eestinmäki (Estbacka)[1], Gammelbacka, Hamari, Ilola (Illby), Kardrag, Kerkkoo (Kerko), Kråkö, Kulloo (Kullo), Mikkelinkylä (Mickelsböle), Mustijoki, Pellinki (Pellinge), Tolkkinen (Tolkis), Uddas, Vessölandet[6], Voolahti (Vålax) ja Yli-Vekkoski (Överveckoski). [7]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porvoon maalaiskunnan entisellä alueella on nähtävyytenä mm.
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fredrik Thomas Adlercreutz (1793-1852), eversti, kreivi
- Elsa Bonsdorff (1883–1973), kansanedustaja (RKP)[11]
- Emil Lampinen (1883-1961), suksitehtailija
- Emil Lampinen (1882–1954), kansanedustaja (ml.)[11]
- Raine (1912–1984) ja Simo Lampinen (s. 1943) moottoriurheilijoita ja vaikuttajia
- Lauri Lehtinen (1908–1973), kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja 5 000 metrin juoksussa.
- Juhani Leppälä (1880–1976), kansanedustaja (ml.)[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Kuosmanen, Honkala ja muita tekijöitä: Suuri tietosanakirja, s. 629. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1996 (PDF) (sivu 56) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.1996 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Sutela, Marja: Suora kansanvalta kunnassa: oikeusvertaileva tutkimus kansanäänestyksestä kunnan asukkaiden itsehallinnon toteuttajana. (Väitöskirja) Helsinki: Kauppakaari, 2000.
- ↑ Harri Nyman - Pekka Väisänen: Suomen merimajakat, Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2005, Otava 2004, Helsinki, s. 282-283.
- ↑ Vessöön kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ YSA: Porvoon maalaiskunta Kansalliskirjasto: VESA-verkkosanasto. Arkistoitu 31.10.2007. Viitattu 3.3.2007.
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 257, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ https://www.albertedelfeltinateljee.fi/
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 278. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arto Haveri ja Kaija Majoinen: ”4.3 Porvoo”, Muutosprosessit ja johtajuus – kuinka kunnat yhdistyvät?, s. 55. Suomen Kuntaliitto, 2000. ISBN 952-213-093-1 Teoksen verkkoversio.
| ||||||||||||||
