Presisionismi

Charles Sheeler, Skyscrapers (1922)

Presisionismi (engl. precisionism < precision, 'tarkkuus') oli yhdysvaltalainen taidesuuntaus, joka oli suosiossa etenkin 1920-luvulla. Presisionistit eivät olleet varsinainen koulukunta, eivätkä he julkaisseet muodollista ohjelmaa tai julkilausumia. He kuitenkin järjestivät yhteisnäyttelyitä, etenkin New Yorkin Daniel Galleryssa 1920-luvulla. Presisionisteilla oli merkittävä vaikutus myöhempään pop-taiteeseen.[1]

Presisionismin juuret olivat kubismissa, futurismissa ja orfismissa. Presisionistit kuvasivat kaupunki- ja maalaishorisontteja, rakennuksia, tehtaita, savupiippuja ja koneita; aina ilman ihmishahmoja tai ihmisen vaikutusta, ja osittain abstraktisesti. Maalausten valo oli kirkasta ja terävää, muodot geometrisia, pinnat sileitä ja linjat teräviä. Presisionistit eivät olleet yhteiskuntakriittisiä, vaan he etäännyttivät itsensä ja katsojan aiheestaan.[1]

Suuntauksen tunnetuimpia edustajia olivat Charles Demuth, Charles Sheeler, Ralston Crawford, Preston Dickinson, Niles Spencer ja Georgia O’Keeffe.[1]

  • Charles Demuth, Aucassin and Nicolette, 1921
    Charles Demuth, Aucassin and Nicolette, 1921
  • Charles Demuth, I Saw the Figure 5 in Gold, 1928
    Charles Demuth, I Saw the Figure 5 in Gold, 1928
  • Morton Schamberg, Telephone, 1916
    Morton Schamberg, Telephone, 1916
  • Stuart Davis, Steeple and Street, 1922
    Stuart Davis, Steeple and Street, 1922

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Precisionism Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.8.2014.