Puistokääpä
| Puistokääpä | |
|---|---|
 Puistokäävän itiöemärykelmiä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Suku: | Puistokäävät Abortiporus |
| Laji: | biennis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Abortiporus biennis |
|
| Synonyymit | |
|
Grifola biennis |
|
| Katso myös | |
Puistokääpä (Abortiporus biennis) on puistokääpien sukuun kuuluva kääpälaji. Sitä ei ole tavattu Suomessa, mutta lähimmät löydöt ovat Ruotsista Tukholman seudulta ja Virosta. Puistokäävän isäntäpuita ovat levinneisyydeltään eteläiset lehtipuut ja harvoin havupuut. Kääpä elää isäntäpuunsa juuriloisena ja tyvilahottajana aiheuttaen valkolahoa. Kalkin- ja kulttuurinsuosija, sillä se viihtyy lehtometsien lisäksi puistoissa ja tienpenkoilla.[1]
Puistokäävän itiöemä on maassa kasvava, jalallinen tai usean itiöemän matala rykelmä. Koko ja muoto vaihtelevat huomattavasti sormenpäänkokoisesta itiöemästä halkaisijaltaan yli 20 cm:n rykelmään. Yleensä lakki on pyöreä tai viuhkamainen, kitukasvuisena lusikkamainen. Huopamaisen yläpinnan väri vaihtelee oljenvärisestä nahanruskeaan, hiertymäkohdat muuttuvat heti punaruskeiksi ja muutenkin kääpä on yleisvaikutelmaltaan viininpunasävyinen. Alapinta on kellanvaalea tai punasävyinen, kolhiintuessaan veren- tai viininpunainen. Kuivuessaan puistokäävän värit tummenevat. Pillit ovat kulmikkaita tai sokkeloisia, niitä mahtuu 1-2 millimetrille ja keskialueella ne voivat revetä isommiksi. Malto on kaksikerroksinen, joista yläosa sameanruskea ja huopamainen, ja alaosa väriltään vaaleampi (pillistön värinen) ja rakenteeltaan säikeistä. Nuori itiöemä pisaroi punaista nestettä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 38-39. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0