Purjeliskokala | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Auloppikalat Aulopiformes |
Heimo: | Purjeliskokalat Alepisauridae |
Suku: | Alepisaurus |
Laji: | ferox |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit[3] | |
|
|
Katso myös | |
Purjeliskokala[4] (Alepisaurus ferox) on purjeliskokalojen (Alepisauridae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji. Se on sukunsa Alepisaurus tyyppilaji[5].
Purjeliskokalan tieteellisen lajinimen ferox merkitys on hurja, raivopäinen.[2]
Purjeliskokalan pituus on tavallisesti 150 senttimetrin luokkaa ja voi maksimissaan olla noin 215 senttimetriä (TL).[2] Lajin paino on keskimäärin 1,3–3,2 kilogrammaa ja voi olla jopa yhdeksän kilogrammaa. Se on heimonsa suurikokoisin laji.[2][6] Yleisväritys on melko vaalea ja kirjava. Selkä on tummin.[7] Lajin selkäevä on huomattavan korkea.[2] Suu on suuri. Leuoissa on pääasiassa pieniä hampaita, tosin alaleuassa on isompia kulmahampaita.[7] Kummallakin suulaella on kohtalaisen suuria kulmahampaita ja kaksi pystyä torahammasta.[7][8] Evät ovat tummanruskeita tai mustia. Ruumiin takaosassa on musta kölievä. Purjeliskokalan ruumis on suomuton. Se on muodoltaan hyvin hoikka; lajin korkeus on yli kymmenen kertaa ruumiin standardipituutta pienempi. Kuono on pitkä; yli kaksinkertaisesti silmän läpimitan pituinen.[7] Selkäevässä on 30–45 pehmeää ruotoa ja peräevässä 13–18 pehmeää ruotoa.[2] Rintaevät ovat suhteellisen pitkiä. Vatsaevät sijoittuvat ruumiin keskiosaan.[6] Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut.[6]
Purjeliskokalaa tavataan kaikista maailman valtameristä.[6] Se elää pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, ja subarktisilla alueilla asti käy yleensä vain aikuisia yksilöitä ravinnonhankintakauden aikana. Laji oleskelee korkeintaan 1 830 metrin syvyydessä vedenpinnasta.[2] Lajia saadaan usein sivusaaliina kalastettaessa tonnikaloja pitkälläsiimalla.[1]
Purjeliskokalan ravintoa ovat kalat, pääjalkaiset, vaippaeläimet ja äyriäiset.[2][7] Sen kaikesta ravinnosta noin 70 prosenttia koostuu lättäkaloista (Sternoptychidae), naskalikaloista (Anoplogastridae), naskalileuoista (Omosudidae), purjeliskokaloista (Alepisauridae), Phrosinidae-heimon katkoista, Amphitretidae-heimon tursaista ja Alciopidae-heimon monisukasmadoista. Suuremmat yksilöt syövät pienempiä yksilöitä enemmän kalaa ja tursaita sekä vähemmän äyriäisiä ja syövät niitä enemmän purjeliskokalaa.[9] Lajin on pääasiassa havaittu syövän päiväsaikaan.[6]