Purokoisa | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Koisaperhosmaiset Pyraloidea |
Heimo: | Heinäkoisat Crambidae |
Alaheimo: | Vesikoisat Acentropinae |
Suku: | Parapoynx |
Laji: | stratiotata |
Kaksiosainen nimi | |
Parapoynx stratiotata |
|
Katso myös | |
Purokoisa (Parapoynx stratiotata) on pieni, vesistöjen ympäristössä tavattava perhoslaji.
Etusiivet ovat pitkät ja kapeat, pohjaväriltään valkoiset, mutta useimmiten kokonaan vaaleanruskeakehnäiset. Ulompi poikkiviiru erottuu vaihtelevasti, mutta on siiven tyven puolelta tummavarjosteinen. Siiven keskiosassa on valkoinen, mustareunainen täplä. Takasiivet ovat valkoiset ja niissä on selkeä musta poikkiviiru sekä sen sisäpuolella toinen, himmeämpi poikkiviiru. Myös aivan siiven ulkoreunassa on ohut, musta viiru. Siipiväli 21–30 mm.[1][2][3]
Purokoisaa tavataan Pohjois-Afrikasta Euroopan poikki Kiinaan, Euroopassa hyvin laajalle levinneenä.[3] Suomessa havainnot keskittyvät maan eteläosiin. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuun puolivälistä elokuun lopulle.[4]
Purokoisan elinpaikkoja ovat hitaasti virtaavat vesistöt, mutta perhoset voivat lentää joskus kauemmaksikin. Ne lähtevät liikkeelle melko myöhään illalla ja tulevat valolle. Toukat elävät veden alla kasvinkappaleista tekemänsä suojuksen suojissa. Myös koteloituminen tapahtuu veden alla.[3]
Toukan ravintoa ovat monet vesikasvit, muiden muassa sahalehti (Stratiotes aloides), vesirutto (Elodea canadensis) ja lumpeet (Nymphaea).[3]