Puupapu | |
---|---|
Puupapu huonekasvina. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Suku: | Puupavut Castanospermum |
Laji: | australe |
Kaksiosainen nimi | |
Castanospermum australe |
|
Katso myös | |
Puupapu (Castanospermum australe) kuuluu hernekasvien heimoon ollen sukunsa ainoa edustaja. Suomessa kasvia käytetään huonekasvina. Kasvin alkuperämaassa Australiassa aboriginaalit käyttävät kasvin suuria papumaisia siemeniä ravintona. Kasvia käytetään siellä myös puistopuuna. Puupavun levinneisyys Australiassa rajoittuu maan itärannikolle, tarkemmin Lismoren kaupungista aina Iron Rangen kansallispuistoon, Queenslandin osavaltiossa. Puun luontainen levinneisyys ei jatku kovinkaan kauas mannermaalle, vain noin 100 km kaistaleelle rannikosta. Puuta esiintyy myös Uudessa-Kaledoniassa ja Vanuatulla.
Puupapu kasvaa luonnonvaraisena kookkaaksi, noin 40 metriä pitkäksi puuksi. Viljeltynä se ei kasva yhtä kookkaaksi, ja huonekasvina katto ja ruukun koko rajoittavat puupavun mittaa. Lehdet ovat tummanvihreät ja hiukan aaltoilevat. Lehtien koko vaihtelee kasvin iän mukaan. Luontaiset kasvupaikat ovat ravinteikkaat maat ja yleensä joentörmät.
Puun kukat ovat perhosmaiset – hernekasville tyypilliset. Kukkien väritys on puna-keltainen ja ne kasvavat monen kukan ryhmissä eli kukinnoissa. Kukinnot ovat usein piilossa puun lehvästössä. Puupavun hedelmä on noin 20 cm:n mittainen palko, jonka väritys on tummanruskeasta mustaan. Palko sisältää useimmiten 2–5 (palon koosta riippuen) kookasta siementä. Siemenen kuori on ruskea, mutta itse siemen on tummanvihreä. Huonekasvina puupapu ei kuki, eikä siksi tee koskaan siemeniä.
Tärkkelyspitoiset siemenet ovat myrkylliset ja aiheuttavat muun muassa oksentelua ja ripulia. Syömäkelpoisia niistä saadaan paahtamalla, viipaloimalla, ja pitämällä juoksevassa vedessä useiden päivien ajan. Tämä huuhtoo myrkylliset ainesosat pois. Huuhdotut siemenviipaleet kuivataan ja jauhetaan, ja jauhosta valmistetaan nuotioleipää. Puupapua on käytetty ravintona tähän tapaan ainakin 2 500 vuotta.
Puupapua käytetään koristekasvina sen luontaista kasvualuetta muistuttavassa ilmastossa.
Huonekasvina puupapu on kohtalaisen helppohoitoinen. Jos sille antaa tilaa ja sitä hoitaa hyvin, saa siitä komean pikkupuun. Se tarvitsee paljon valoa (ei kuitenkaan suoraa paahdetta), ja tasainen kastelu on sille hyväksi.
Puupavun suvun tieteellinen nimi Castanospermum tarkoittaa suomeksi "kastanjansiemenen kaltainen" [2] ja lajinimi australe, on latinaa ja tarkoittaa "eteläistä", tässä tapauksessa sillä viitataan suoraan kasvin alkuperäiseen kasvupaikkaan Australiaan.[3]
Tieteellisessä ja englanninkielisessä nimessä (Moreton Bay Chestnut), viitataan kastanjaan, vaikka kasvitieteellisesti puupapu kuuluu hernekasveihin. Muut nimensä (Black bean, englanniksi) kasvi on saanut suuristaan palon sisältämistä siemenistä, jotka muistuttavat suuria papuja. Tästä kasvi on saanut suomenkielisen nimen "puupapu", eli puu, joka kasvattaa papuja. Kasvista on suomessa käytetty myös nimitystä huonekastanja. Puupapu on kasvitieteellisen sukunsa ainut edustaja.