Pyhäjoki

Tämä artikkeli käsittelee Pyhäjoen kuntaa. Muista merkityksistä katso Pyhäjoki (täsmennyssivu).
Pyhäjoki

vaakuna

sijainti

Pyhäjoen kunnantalo vuonna 2017.
Pyhäjoen kunnantalo vuonna 2017.
Sijainti 64°27′50″N, 024°15′30″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Kuntanumero 625
Hallinnollinen keskus Pyhäjoen kirkonkylä
Perustettu 1865
Pinta-ala ilman merialueita 549,21 km²
175:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 365,16 km²
82:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 543,21 km²
– sisävesi 6,00 km²
– meri 815,95 km²
Väkiluku 2 964
213:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 5,46 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 29,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,4 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Matti Soronen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
13
3
3
2
www.pyhajoki.fi
Etelänkylän isosilta Pyhäjoella.
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen maanrankennustöitä Pyhäjoella.

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kaupunkien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 964 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 365,16 km2, josta 6,00 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5,46 asukasta/km2. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.

Kunnassa toimii yrittäjyyslukio. Kunnassa ilmestyy joka viikko jaettava ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset.

Pyhäjoelle oli rakenteilla Suomen kolmas ydinvoimalaitos ja kuudes ydinreaktori, mutta Fennovoima purki venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn toimistussopimuksen keväällä 2022.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[8]

Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi 1573. Siihen kuuluivat aluksi myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1586. Sen korvasi C.L. Engelin suunnittelema, vuonna 1844 valmistunut ristikirkko, joka paloi salaman sytyttämänä 1974. Uusi kirkko rakennettiin 1976–1977.[8]

Pyhäjoen kylässä oli 1600-luvun puolivälissä 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodassa 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. 1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[8]

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[9] Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[10]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhäjoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 591
1985
  
 3 694
1990
  
 3 765
1995
  
 3 875
2000
  
 3 617
2005
  
 3 478
2010
  
 3 393
2015
  
 3 211
2020
  
 3 086
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoki on Pohjanlahden rannikkopitäjä, joka on vähitellen noussut merestä. Kunnan maisemakuva on tasainen.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat kvartsi- granodioriitti. Kunnan keski- eteläosissa on graniittia ja kiilleliusketta ja pohjoisosassa myös amfiboliittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. Savea ja hiesua on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja hiekkakankaita. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon maisemia. Rannikon edustalla on joitakin pieniä saaria ja luotoja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että itäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.[8]

Kunnan päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Muita suurempia jokia ovat Limingoja ja Yppärinjoki. Järviä on muutama mm. Polusjärvi, ja nekin ovat alaltaan pieniä. Suot peittävät kaksi kolmasosaa kunnan pinta-alasta. Suurimpia soita ovat Liminkaneva, Sydänneva ja Karhunneva.[8]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekevän mylly

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittain kunnassa järjestetään 134 kilometrin mittainen Pyhäjoki-melonta. Joulukuussa 2005 kunnassa järjestettiin ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut. Joulukuussa 2006 ja 2007 järjestettiin joulukuusenhaun MM-kilpailut.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Pyhäjoella Yppärin kylässä kesäkuussa 2014.[12][13]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset, laksloota eli lohilaatikko ja makiajuusto.[14]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pyhäjoella oli 3 189 asukasta, joista 2 212 asui taajamissa, 964 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhäjoen taajama-aste on 69,6 %.[15] Pyhäjoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Pyhäjoen kirkonkylä 1 576
2 Yppäri 351
3 Parhalahti 285

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhäjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhäjoen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[18]

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoen Pauhu, Pyhäjoen Wirta, Yppärin Urheilijat, Pyhäjoen Joki-Kiekko

Tunnettuja pyhäjokisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Pyhäjoki Oikeusministeriö. Viitattu 6.12.2021.
  7. ↑ Rinne, Tittamari; Parviala, Antti;: Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa – hallituksen puheenjohtaja: Selvä peli, korvausvaatimuksille ei perusteita Yle Uutiset. 2.5.2022. Viitattu 5.1.2023.
  8. ↑ a b c d e Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  9. ↑ Leppävuori, Anna: Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta 12.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2022.
  10. ↑ Myllykoski, Timo: Raahen alueen kun­ta­lii­tos kaa­tu­mas­sa – Py­hä­jo­ki hylkäsi yk­si­mie­li­ses­ti Kaleva. 23.4.2015. Viitattu 15.4.2022.
  11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  12. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  13. ↑ Suviseurat alkavat huomenna Pyhäjoen Yppärissä Päivämies. 26.6.2014. Viitattu 27.6.2022.
  14. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 173. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]