Pyratsolaami

Pyratsolaami
Pyratsolaami
Systemaattinen (IUPAC) nimi
8-bromi-1-metyyli-6-(pyridin-2-yyli)-4H'"-[1,2,4]triatsolo[4,3-''][1,4]bentsodiatsepiini
Tunnisteet
CAS-numero 39243-02-2
ATC-koodi ?
PubChem CID 12562545
Kemialliset tiedot
Kaava C16H12N5Br 
Moolimassa 354.204 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika 17 h
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen, sublinguaalinen, rektaalinen

Pyratsolaami on bentsodiatsepiinijohdannainen jonka kehitti Leo Sternbachin johtama tiimi Hoffmann-La Rochella 1970-luvulla.[1] Sittemmin aine "löydettiin uudestaan", ja sitä on myyty muuntohuumeena vuodesta 2012 asti.[2] Vuonna 2016 pyratsolaami määriteltiin Suomessa huumausaineeksi.[3]

Pyratsolaamilla on rakenteellisia samankaltaisuuksia alpratsolaamin[4] ja bromatsepaamin kanssa.

Muista bentsodiatsepiineista poiketen pyratsolaami ei metaboloidu, vaan se erittyy sellaisenaan virtsaan.[2][5]

Pyratsolaami toimii lähes pelkästään anksiolyyttinä, eikä sillä ole juuri muita vaikutuksia.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Cite patent | country=US |number= 3954728 | title =Preparation of triazolo benzodiazepines and novel compounds
  2. ↑ a b Moosmann, B.; Hutter, M.; Huppertz, L. M.; Ferlaino, S.; Redlingshöfer, L.; Auwärter, V.: Characterization of the designer benzodiazepine pyrazolam and its detectability in human serum and urine. Forensic Toxicology, 2013, 31. vsk, nro 2, s. 263. doi:10.1007/s11419-013-0187-4
  3. ↑ Suomessa on pian 12 uutta huumetta – osa aineista erittäin vaarallisia Ilta-Sanomat. 14.3.2016. Viitattu 14.9.2020.
  4. ↑ ; Rudzik, A. D.; Kamdar, B. V.: 6-Phenyl-4H-s-triazolo[4,3-a][l,4]benzodiazepines Which Have Central Nervous System Depressant Activity. J. Med. Chem, 1971, 14. vsk, nro 11, s. 1078–1081. PubMed:5165540
  5. ↑ Characterization of the designer benzodiazepines pyrazolam and flubromazepam and study on their detectability in human serum and urine samples, B. Moosmann, M. Hutter, L. M. Huppertz and V. Auwärter
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.