Pähkämölude

Pähkämölude
Pähkämölude
Pähkämölude
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Luteet Heteroptera
Heimo: Kuneluteet Miridae
Suku: Macrolophus
Laji: pygmeus
Kaksiosainen nimi

Macrolophus pygmeus
Rambur, 1839

Katso myös

  Pähkämölude Wikispeciesissä
  Pähkämölude Commonsissa

Pähkämölude (Macrolophus pygmeus) on kuneluteiden heimoon kuuluva nivelkärsäinen hyönteislaji. Se on pieni, viehättävä alkukesän laji, joka voi löytyä vaikka omasta kukkapenkistä. Se on kirvojen syöjä ja siksi hyödyllinen laji. Sitä on käytetty biologisessa torjunnassa[2]. Sen kuvasi ensimmäisenä Jules Pierre Rambur vuonna 1839.[3][4][5]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituus 3,1 mm - 3,9 mm[2] Hoikka ja pitkänomainen laji. Yleisväri vihreä. Silmiinpistävin tuntomerkki on mustien silmien poikki kulkeva musta juova. Samoin tuntosarvien ensimmäinen jaoke on musta. Siipien kärkikalvossa on suttuista harvaa poikkijuovitusta. Suvun muut lajit ovat hyvin saman näköisiä mutta niitä ei ole tavattu Suomessa luonnonvaraisena.

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja itään aina Keski-Aasiaan saakka[2].

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sitä tavataan kolmella kasvillisuusvyöhykkeellä: Lounaisen rannikkomaan lauhkean vyöhykkeen sekametsissä, Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikon sekä Järvi-Suomen eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja Pohjanmaan keskiboreaalisella vyöhykkeellä.[6][7]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pähkömölude viihtyy varjoisissa ja puolivarjoisissa lehdoissa ja tuoreilla niityillä. Esiintyy luonnoympäristössä ainakin lehtopähkämöllä ja metsäkurjenpolvella. Puutarhoissa kasvavat tarhakurjenpolvi ja tuoksuvatukka kelpaavat samoin isäntäkasviksi.

Elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi sukupolvi vuodessa. Talvehtii ainakin nymfinä. Nymfit aikuistuvat melko varhain keväällä, jo toukokuun alkupuoliskolla ja aikuiset kuolevat kesäkuun alussa. Seuraavan sukupolven nymfit kuoriutuvat loppukesällä ja niitä tavataan lokakuulle saakka.

  • Pähkämölude Lohja 11.6.2017
    Pähkämölude Lohja 11.6.2017
  • Pähkämöludenaaras tuoksuvatukalla. Lohja 9.6.2017
    Pähkämöludenaaras tuoksuvatukalla. Lohja 9.6.2017
  • Pähkämöluteen nymfi, Lohja 15.8.2017
    Pähkämöluteen nymfi, Lohja 15.8.2017

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pähkämölude laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.11.2019. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
  2. ↑ a b c Rintala, T. & Rinne, V. 2011: Suomen luteet. 2. painos. Hyönteistarvike TIBIALE Oy, Helsinki
  3. ↑ Roskov Y., Ower G., Orrell T., Nicolson D., Bailly N., Kirk P.M., Bourgoin T., DeWalt R.E., Decock W., Nieukerken E. van, Zarucchi J., Penev L., eds.: Species 2000 & ITIS Catalogue of Life, Species 2000: Naturalis, Leiden, the Netherlands. ISSN 2405-8858. (Eliön tunnus: 18537283168ff767a52077208df22793) Catalogue of Life. 26.2.2019. Viitattu 11.3.2019. Useita kielivaihtoehtoja
  4. ↑ Schuh R.T.: PBI Plant Bug: On-line Systematic Catalog of Plant Bugs (Insecta: Heteroptera: Miridae) research.amnh.org. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS) (Tieto sivustolta löytyvästä ladattavasta tietokannasta) itis.gov. 26.2.2019. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019: tiedostolataus (versio 2) (xlsx) (Tieto sivustolta löytyvästä ladattavasta tietokannasta (kohta tiedostolatauksia)) Punainen kirja. 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.
  7. ↑ Punaisen kirjan verkkopalvelu Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]