Quark, Strangeness and Charm Hawkwind | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | tammikuu-helmikuu 1977 | |
Julkaistu | kesäkuu 1977 | |
Tuottaja(t) | Hawkwind | |
Tyylilaji | rock progressiivinen rock space rock | |
Kesto | 36.54 | |
Levy-yhtiö | Charisma | |
Listasijoitukset | ||
30. | ||
Hawkwindin muut julkaisut | ||
Astounding Sounds, Amazing Music 1976 |
Quark Strangeness And Charm 1977 |
Hawklords / 25 Years On 1978 |
Quark, Strangeness and Charm on Hawkwindin albumi vuodelta 1977.
Vuoden 1976 lopussa alkuperäisjäsen Nik Turner ja rumpali Alan Powell erotettiin yhtyeestä ja jäljelle jäänyt viisikko Robert Calvert, Dave Brock, Paul Rudolph, Simon House ja Simon King levyttivät single "Back On The Streets"/"The Dream Of Isis" ja tekivät joulukuussa lyhyen Britannian kiertueen.
Tammikuussa 1977 yhtye lähti Walesiin Rockfield-studioille nauhoittamaan uutta albumia. Pian levytyksen alussa tapahtui kuitenkin jälleen muutoksia, kun basisti Paul Rudolph erotettiin yhtyeestä musiikillisten ja henkilökohtaisten erimielisyyksien vuoksi. Hänen tilalleen tuli Adrian Shaw Magic Muscle-yhtyeestä, joka oli lämmitellyt Hawkwindia 1970-luvun alkupuoliskolla.
Musiikillisesti albumi palasi suoraviivaisempaan tyylin edeltäjäänsä verrattuna. Robert Calvertin sanoitukset käsittelevät kärkevästi ajan teemoja kuten kloonausta ("Spirit Of The Age"), ydinsotaa ("Damnation Alley") ja Lähi-idän öljykriisiä ja terrorismia ("Hassan I Sahba").[1]
Popahtava nimikappale perustuu kuvauksiin tiedemiehistä ja tähtitieteilijöistä (Galileo Galilei, Kopernikus ja Einstein). "Days Of The Underground" on kuvaus yhtyeen alkuajoista ja "Fable Of A Failed Race" on hitaampitempoinen kappale ihmiskunnan syntyhistoriasta. Albumilla on lisäksi kaksi instrumentaalia, Simon Housen "The Forge Of Vulcan" ja Simon Kingin "The Iron Dream".
Albumi sai hyvän vastaanoton brittiläisessä musiikkilehdistössä julkaisun aikoihin ja varsinkin Calvertin sanoituksia ja Housen soittoa kehuttiin[2]. Myös suoraviivaisempi soitto ja Brockin riffit saivat kehuja. Britannian albumi-listalla albumi nousi sijalle 30.
Monet albumin kappaleista ovat kuuluneet vielä viime vuosinakin yhtyeen keikkasettiin ja kappaleista kuten "Spirit Of The Age", "Damnation Alley" ja "Hassan I Sahba" on tullut klassikoita yhtyeen historiassa ajan myötä. Myös fanit pitävät Quark Strangeness And Charmia yhtyeen parhaimpiin kuuluvana albumina[3].
Albumin tehnyt kokoonpano kävi studiossa vielä vuoden 1978 alussa ja myös syksyn 1977 konsertteja oli nauhoitettu. Näitä nauhoituksia julkaistiin vuonna 1979 PXR 5-albumilla sekä Weird Tapes-sarjassa.
Robert Calvertin mielenterveydelliset ongelmat alkoivat haitata yhtyeen toimintaa albumia seuranneella Euroopan kiertueella. Calvertin sekoilut Pariisissa johtivat yhtyeen pidätykseen ja kevään 1978 asianosaisten mukaan katastrofaalisen Pohjois-Amerikan kiertueen viimeisen keikan jälkeen Dave Brock myi pettyneenä kitaransa fanille uskoen yhtyeen tarun olevan lopussa.[4] Simon House oli eronnut jo kesken kiertueen ja kiertueen loppuajan koskettimia soitti Calvertin ja Brockin Sonic Assassins-projektista tuttu Paul Hayles.