Quebecin taistelu (1759)

Quebecin taistelu
Osa Seitsenvuotista sotaa
Montcalm johdattamassa joukkojaan
Montcalm johdattamassa joukkojaan
Päivämäärä:

13. syyskuuta 1759

Paikka:

Quebec (kaupunki), Kanada

Casus belli:

Britit halusivat katkaista ranskalaisten yhteyden Eurooppaan

Lopputulos:

Britannian voitto

Aluemuutokset:

Britannia valloitti Quebecin

Osapuolet

Ranska

Ison-Britannian kuningaskunta

Komentajat

Louis-Joseph de Montcalm †

James Wolfe †

Vahvuudet

2 900 sotilasta, 3 100 miliisiä ja 3 tykkiä

4 500 sotilasta ja 1 tykki

Tappiot

Yhteensä 900 kuollutta ja haavoittunutta

60 kuollutta ja 600 haavoittunutta

Quebecin taistelu (tunnetaan myös nimellä Abrahamin tasankojen taistelu) on Quebecissa, Kanadassa ranskalaisten ja brittien välillä 13. syyskuuta 1759 käyty taistelu. Taistelun voitto oli tärkeä briteille, sillä se tarkoitti loppua Ranskan siirtomaa-ajalle Kanadassa: vaikka Britannia sai Kanadan virallisesti vasta vuoden 1763 rauhansopimuksen myötä, oli Uusi-Ranska kaatunut lopullisesti.[1][2]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Seitsenvuotinen sota

Taistelu oli osa Seitsenvuotista sotaa, joka oli raivonnut jo muualla maailmalla. Britannia oli hitaasti nostanut rajaansa pohjoisemmaksi Kanadan alueella. Esimerkiksi brittien Virginian siirtokunta oli levittäytynyt pohjoiseen ja siten katkaissut ranskalaisten yhteyden Atlantille. Riidat veivätkin Ison-Britannian ja Ranskan sotaan myös Pohjois-Amerikassa.[1]

1750-luvulta lähtien brittien suunnitelmana oli vallata Quebec, koska se oli ranskalaisten tärkein kaupunki Kanadassa ja keskeisin siirtokunta Uudessa-Ranskassa. Kaupungissa oli noin 8 000 asukasta, eli noin 10 % Kanadan asukasluvusta.[1] Britit ajattelivat, että valtaamalla Quebecin muutkin siirtokunnat antautuisivat, sillä Quebec oli strategisesti todella tärkeällä paikalla. Silloin Ranskan muiden siirtokuntien yhteys Atlantille ja Ranskaan olisivat poikki ja ne olisivat eristyksissä.[1]

Joukot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian joukot:

  • East Yorkshiren rykmentti.
  • Cheshiren rykmentti.
  • Gloucestershiren rykmentti.
  • Royal Sussex rykmentti.
  • South Lancashiren rykmentti.
  • Oxfordshiren ja Buckinghamshiren kevyt jalkaväki.
  • Sherwood Foresters rykmentti.
  • North Lancashiren rykmentti.
  • Kaksi rykmenttiä Northamptonshirestä.
  • King's Royal Rifle Corps.
  • Fraser's Highlanders, joka lakkautettiin sodan jälkeen.
  • Kuusi komppaniaa yhdysvaltalaisia sotilaita.[3]

Ranskan joukot:

  • 2900 sotilasta.
  • Yhteensä 3100 intiaania ja uudisasukasta eli miliisiä.[1]

Maihinnousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britit olivat piirittäneet Quebeciä kolmen kuukauden ajan. Maihinnousu oli suunniteltu hyvin. Joukkojen piti nousta maihin L’Anse-au-Foulonissa Abrahamin tasankojen lähettyvillä, ja ensimmäiset jalkaväen joukot tulivat perille yöllä. Ranskalaiset olivat juuri tuona yönä aikoneet tuoda piiritetylle Quebecin väelle tarvikkeita ja ruokaa, mutta kuljetus oli peruttu ja tätä ei oltu kerrottu Quebeciä vartioiville sotilaille. Kun vartijat näkivät veneitä, he luulivat, että kuljetukset olivat saapuneet. Britit tekivät maihinnousun väärään paikkaan. He kokosivat pienen partion tietääkseen, minne heidän kuuluisi kulkea. Hetken päästä he tajusivat, että he olivat ranskalaisten vartioleirien takana ja heillä oli helppo työ vallata leiri. Kun leiri oli vallattu, loput briteistä nousivat maihin. Yksi leiristä paennut ranskalaissotilas juoksi ranskalaisten päämajaan ja kertoi brittien nousseen maihin. Häntä ei kuitenkaan uskottu, eikä hälytystä tehty heti. Britit olivat pitäneet onnistuneesti maihinnousun salassa, ja heillä oli aikaa valmistautua.[1]

Brittien maihinnousu.

Taistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britit olivat menneet muodostelmaan aamuvarhain. Muurille asetetut ranskalaiset tarkka-ampujat tulittivat kuitenkin niin tiuhaan, että brittien oli maastouduttava. Myöhemmin ranskalaisten kenraali Montcalm antoi hyökkäyskäskyn. Niinpä ranskalaiset jättivät hyvän aseman mäen kukkulalla ja lähtivät hyökkäämään. Britit odottivat ranskalaisia. Wolfe oli käskenyt keskiosan joukoistaan olemaan ampumatta, kunnes vihollinen olisi varmasti aseenkantaman päässä. Molemmat joukot odottivat. Kohta kuitenkin ranskalaiset laukaisivat aseensa noin 150 metrin päästä, eli aivan liian kaukaa. Ranskalaiset ampuivat toisenkin yhteislaukauksen, ja se oli yhtä huono kuin edellinen, mutta britit odottivat edelleen. Kun ranskalaiset olivat Wolfen mielestä tarpeeksi lähellä Wolfe antoi käskyn ampua. Iso osa ranskalaisista kaatui siihen paikkaan. Britit tekivät vielä muutaman yhteislaukauksen.[4]

Britit ampuivat ainoalla tykillään srapnelleja ja vihollisjoukot hajosivat.[1] Ranskalaissotilaat perääntyivät Quebeciä kohti ja miliisit joko seurasivat heitä tai suojautuivat. Ranskalaiset oli ajettu pakoon kohti Quebeciä ja molempien osapuolien komentajat olivat kaatuneet.[4] Silti britit lähtivät jahtaamaan näitä. Brittien joukot saapuivat joelle, jossa oli vastassa ranskalainen partiovene ja piiloutuneita miliisejä. Ranskalaiset avasivat tulen, ja iso osa briteistä kuoli. Ranskalaisilla olisi ollut vielä joukkoja ainakin vastahyökkäykseen, ja lisää tukijoukkoja oli tulossa koko ajan. Quebecin kuvernööri, ranskalaisten uusi komentaja Pierre Francois de Rigaud päätti kuitenkin vetää joukkonsa pois. Taistelu kesti vain kaksi ja puoli tuntia. Taistelun lopputulos johti Quebecin antautumiseen 18. syyskuuta 1759.[1][4]

Tappiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelussa kuoli 60 ja haavoittui 600 brittiä, joista iso osa joella. Ranskalaisia kuoli ja haavoittui yhteensä 900 miestä. Myös molempien osapuolten komentajat, James Wolfe ja Montcalm kuolivat.[1][4]

Ranskalaisten komentaja Montcalmin muistomerkki

[2]

Jälkitaistelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britit saivat vallattua Quebecin, mutta seuraava talvi oli kylmä ja ranskalaiset eivät hevillä luopuneet siirtomaansa suurimmasta kaupungista vaan yrittivät toistuvasti vallata kaupunkia takaisin itselleen. Nämä lopettivat vasta, kun brittien laivasto toukokuussa 1760 saapui Quebeciin ja esti loputkin ranskalaisten aikeista.[1] Britit saapuivat syyskuussa 1760 Montrealiin, mihin ranskalaiset olivat sijoittaneet pääjoukkonsa. 8. syyskuuta Montreal antautui ja Britannia hallitsi Kanadan tärkeimpiä osia. Vuonna 1763 Pariisin rauhassa Ranska luovutti Kanadan virallisesti Britannialle ja Uusi-Ranska hajosi.[1][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Ranska menetti Kanadan (PDF) (Sivu 1-7) Tieteen kuvalehti.
  2. ↑ a b c Plains of Abraham thecanadianencyclopedia.com. Arkistoitu 7.5.2011. Viitattu 8.7.2011.
  3. ↑ Britishbattles (British regiments) britishbattles.com.
  4. ↑ a b c d Pieniä asioita historyofwar.org.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]