Rani Gaidinliu (26. tammikuuta 1915 – 17. helmikuuta 1993) oli intialainen naga-kansan uskonnollinen ja poliittinen johtaja, joka johti brittiläisen siirtomaavallan vastaista kapinaa. Hänen serkkunsa Haipou Jadonang aloitti 1920-luvulla Heraka-nimisen uskonnollisen liikkeen vastustamaan kristinuskon leviämistä ja brittien uudistuksia. Jadonang pidätettiin ja hirtettiin vuonna 1931, jonka jälkeen Gaidinliu peri hänen asemansa liikkeen johdossa.[1] Heraka-liikkeen keskuudessa häntä pidettiin Cherachamdinliu-jumalattaren ruumiillistumana. Hänet pidätettiin vuonna 1932 ja hän vapautui vasta Intian itsenäistyttyä vuonna 1947.[2] Hänet palkittiin vuonna 1972 Tamra Patra -palkinnolla työstään itsenäisyyskamppailun vuoksi ja Padma Bhushanilla 1982.[1]
Jawaharlal Nehru antoi Gaidinliulle kuningatarta tarkoittavan tittelin rani. Gaidinliun asema nagojen keskuudessa on nykyisin kiistanalainen johtuen hänen kristinuskon vastaisuudestaan. Intian hindunationalistiset järjestöt ja puolueet ovat korostaneet hänen paikallista merkitystään itsenäisyysliikkeen sankarina.[3] Vishva Hindu Parishad ja Rashtriya Swayamsevak Sangh suosivat 1970-luvulta lähtien Heraka-liikettä kristinuskon kustannuksella paikallisissa kouluissaan.[4] Vuonna 2015 Intian pääministeri Narendra Modi kunnioitti Rani Gaidinliuta painattamalla viiden rupian kolikon hänen syntymänsä satavuotisjuhlan kunniaksi. Vuotta myöhemmin hänen mukaansa nimettiin Intian rannikkovartioston uusi alus.[5]