Ranitidiini
| |
Ranitidiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (E)-1-N'-[2-[[5-[(dimetyyliamino)metyyli]furan-2-yyli]metyylisulfanyyli]etyyli]-1-N-metyyli-2-nitroeteeni-1,1-diamiini | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A02 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C13H22N4O3S |
| Moolimassa | 314,4 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 39–88 % |
| Proteiinisitoutuminen | 15 % |
| Metabolia | Maksa |
| Puoliintumisaika | 2–3 h |
| Ekskreetio | Munuaiset |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
B1(AU) |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen, intravenoosi |
Ranitidiini on eräs mahahapon eritystä vähentävä lääke. Se on H2-reseptoreja salpaava aine, jota käytetään vatsan liikahappoisuudesta johtuvaan närästykseen.[1]
Lääkettä alkoi valmistaa ensiksi Glaxo Smith Kline -lääkeyhtymä nimellä Zantac. Nykyään ranitidiinia on saatavilla useilla eri rinnakkaisilla tuotenimillä.
Syyskuussa 2019 syöpää aiheuttavaa N-nitrosodimetyyliamiinia (NDMA) löydettiin useiden valmistajien ranitidiinituotteista. Tämä johti lääkkeiden markkinoilta vetämiseen muun muassa Suomessa.[2] Huhtikuussa 2020 ranitidiini poistettiin Yhdysvaltojen markkinoilta näiden huolenaiheiden takia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02850 (Viitattu 26.8.2014)
- ↑ Ranitidiinivalmisteiden poisvedon vaikutukset eläinten lääkkeiden saatavuuteen - Ranitidiinivalmisteiden poisvedon vaikutukset eläinten lääkkeiden saatavuuteen - Fimea www.fimea.fi. Viitattu 16.5.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Questions and Answers: NDMA impurities in ranitidine (commonly known as Zantac). FDA, 1.4.2020. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranitidiini.