Red Herring on entinen uusmediaan keskittynyt aikakausilehti ja nykyinen uutissivusto, joka järjestää teknologiajohtajille suunnattuja tapahtumia ympäri maailmaa.[1] Lehti on julkaissut vuodesta 1996 vuosittaisia top 100 -listoja mielenkiintoisista startup-yrityksistä.[2]
Red Herring -lehden perusti entinen pankkiiri Anthony Perkins 1993, ja se oli yksi 1990-luvun teknologiaallon merkittävimpiä uusmediaan keskittyneitä lehtiä. Lehteä ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja se lopetettiin 2003 IT-kuplan puhjetessa.[3][4] Lehti myytiin ranskalaiselle tietotekniikkayrittäjä Alex Vieuxelle, joka aloitti aikakausilehden julkaisun uudestaan vuonna 2004. Lehteä julkaistiin paperisena 2004 - 2007 minkä jälkeen siitä julkaistiin verkossa vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2013 sivusto julkaisi enää muutaman uutisartikkelin viikossa ja toiminta oli top 100 startup tapahtumien järjestämistä.[5]
Red Herring julkaisee vuosittaisia listoja top 100 innovatiivisimmista startup-yrityksistä Euroopassa, Aasia, Amerikoissa ja koko maailmassa. Vuonna 2013 TechCrunch-lehden selvittäessä listausten toimintaperiaatetta, niin niihin osallistuakseen yritysten piti hakea mukaan kilpailuun ja maksaa 2900€ osallistumismaksu. Kilpailuun hakeneista yrityksistä Red Herring valitsi 100 heidän mielestään parasta jotka se julkaisee aakkosjärjestyksessä. Valintaan vaikutti muun muassa kasvuvauhti, teknologinen innovatiivisuus, johdon toimintakyky ja markkina-asema. Vuosina 2012 ja 2013 Euroopasta kilpailussa oli Red Herringin mukaan loppuun asti mukana noin 500 yritystä. Kilpailuun sisältyy kaksipäiväinen palkintojenjakotilaisuudessa jossa yritykset voivat verkostoitua ja löytää esimerkiksi sijoittajia tai jälleenmyyjiä. [5]
Kauppalehti on uutisessaan vuonna 2009 pitänyt Red Herringin top100 listoja hyvänä keinona uusien ja innovatiivisten teknologia yritysten tunnistamiseen.[6] Yleisradion Niko Antin kuvasi vuonna 2013 listalle päästyä kunnia-asiana startupeille ja, että ne hakevat sen kautta tunnustusta.[7]
Vuoden 2013 artikkelissaan TechCrunch kirjoitti kriittisesti siitä miten yritykset harvoin hakevat itsenäisesti kilpailuun ja, että Red Herring soittaa yrityksiä läpi tavalla joka vastaa myyntityötä, ja että tuomarointi ei ole läpinäkyvää.[8] Suomalainen ArcticStartup kommentoi edelleen TechCrunchin artikkelia siten, että kilpailuissa startupit viimekädessä ostavat Red Herringiltä tunnustuksen antaakseen vaikutelman uskottavuudesta.[9]