Rengasvyömittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
Suku: | Cyclophora |
Laji: | porata |
Kaksiosainen nimi | |
Cyclophora porata |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rengasvyömittari[1] (Cyclophora porata) on eurooppalainen mittariperhoslaji. Suomesta se on tavattu toistaiseksi vain kerran.
Etusiivet ovat punertavat, lämpimän oranssinruskeat, mutta takasiivet sävyltään selvästi vaaleammat. Siipiä kirjoo runsaiden harmaiden suomujen muodostama pisteytys ja sekä etu- että takasiivissä on selvä keskipilkku, joka muodostuu tummasta renkaasta ja sen valkoisesta keskiosasta. Harmaa suomutus antaa siiville suttuisen vaikutelman. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat jakaantuneet riviksi erillisiä mustia pisteitä. Keskivarjo on harmahtava ja sulautuu siiven taustaväriin ilman selvää rajaa. Siipiväli on 23–27 mm.[2][3][4][5]
Samannäköinen laji on etenkin tammivyömittari (Cyclophora punctaria).[5]
Lajin levinneisyys ulottuu Etelä-Euroopasta ja Englannista Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Kaukasukselle.[6] Suomesta on tavattu yksi yksilö, joka tavattiin Dragsfjärdiin kuuluvalta Örön saarelta kesällä 2008, mutta se tunnistettiin rengasvyömittariksi vasta vuonna 2010.[7] Lajilla on kaksi sukupolvea, joista ensimmäinen on lennossa touko-kesäkuussa ja toinen heinä-elokuussa.[6]
Rengasvyömittari elää avoimilla metsänreunoilla, niityillä ja pensaikoissa, joissa kasvaa yksittäisiä tammia lämpimillä paikoilla. Elinpaikkojen maaperä on tyypillisesti hiekkapitoista. Perhoset lentävät harvalukuisina hämärän laskeutumisen jälkeen ja niitä tavataan lähinnä vain valolle lentäneenä. Kotelo talvehtii oksaan kiinnittyneenä.[6][8]
Toukka elää tammilla (Quercus) ja koivuilla (Betula).[8]