Resurrection Venom | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Studio | Karo Musik Studios, Saksa[2] | |
Julkaistu | 25. huhtikuuta 2000[1] | |
Tuottaja(t) | Conrad ”Cronos” Lant[1] | |
Tyylilaji | heavy metal, black metal[2] | |
Kesto | 55.22[2] | |
Levy-yhtiö | Steamhammer | |
Venomin muut julkaisut | ||
Cast in Stone 1997 |
Resurrection 2000 |
Metal Black 2006 |
Resurrection on brittiläisen metalliyhtye Venomin kymmenes albumi, jonka Steamhammer Records julkaisi vuonna 2000. Se oli viimeinen virallinen Venom-albumi, jolla kitaristi Jeffrey ”Mantas” Dunn soittaa.
Albumi julkaistiin CD-muodossa sekä tuplavinyylinä, jossa oli aukeavat kannet ja kaksi kuvalevyä.[1]
Kriitikoiden vastaanotto | |
---|---|
Arvostelupisteet | |
Julkaisu | Pisteet |
AllMusic[2] | |
Metalliluola[3] | |
Soundi[4] |
Soundin Marko Säynekoski arvosteli albumin tuoreeltaan. Hänen mukaansa Venomin taso romahti ensimmäisten levyjen jälkeen, mutta Resurrection teki yhtyeestä jälleen kiinnostavan. ”Resurrection ei aivan murhaa kaikkia muita metallilevyjä, mutta bändi pystyy näyttämään, mitä pahansuopa viha on aidoimmillaan. Venom on kokeillut monenlaista kokoonpanoa, mutta trio on ainoa oikea tapa tehdä Venom-musiikkia. [– –] Bändi saa triona tiivistettyä ideansa kaikkein parhaiten kompaktiin muotoon, jossa tarvitaan vain nippu iskeviä riffejä ja tukeva komppi. Se riittää. Sitä paitsi Venom on taitava yhtye. Toista oli silloin, kun bändi julkaisi Welcome To Hellin. Levy oli jopa ilmestymisvuotensa 1981 standardien mukaan heikosti tuotettu, vaikka biiseissä olikin ideaa. Nyt bändi kuulostaa siltä kuin se haluaisi lunastaa paikkansa takaisin hiilihankomiesten keulakuvana.”[4]
AllMusic-sivustolla Gary Hill kehuu Resurrectionia ”vahvaksi ja ammattitaitoiseksi” metallialbumiksi, jolla yhtye teki aiempaa monipuolisempaa musiikkia. Mukana on sekä ”nopeita ja vimmattuja” että ”hitaasti jyrääviä” kappaleita. Myös tuotantoarvot ovat aiempia Venom-albumeja korkeammat. Hill pitää parhaina kappaleina ”All There is Fearia”, ”Firelightia” ja ”Pandemoniumia”. Hän kritisoi kappalemateriaalin ajoittaista epätasaisuutta, mutta pitää kokonaisuutta vahvana ja omaperäisenä. Hillin mukaan Resurrectionin pitäisi sekä tyydyttää vanhoja faneja että houkutella yhtyeen pariin uutta yleisöä.[2]
Resurrectionin jälkimaine on ollut myönteinen. Vuonna 2011 julkaistussa arviossa Imperiumin Janne Rintala piti sitä Venomin viimeisenä hyvänä albumina. Myöhäisempiä, ilman Mantasia tehtyjä albumeja, hän kuvaili ylipitkiksi ja epätasaisiksi.[5] Metalliluolan vuonna 2020 julkaistussa arviossa Tomi Väänänen nosti Resurrectionin koko Venomin uran parhaaksi albumiksi. Yhtyeestä kiinnostuneille se on ihanteellinen aloituspiste. Väänänen kehuu albumin huolella harkittua äänimaailmaa, soittoa ja kappalemateriaalia, joita ei kuitenkaan ole hiottu liian hienostuneiksi. Erityisesti hän nostaa esiin keulahahmo Conrad ”Cronos” Lantin, joka ”örisee voimiensa tunnossa”. Aiemmasta poiketen Cronos laulaa myös melodioita, mikä tukee albumin monipuolista kappalemateriaalia.[3]
| |
---|---|
|
Studioalbumit | |
---|---|
Livealbumit | |
Kokoelmat |
|
EP:t |