Retapamuliini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
[(1S,2R,3S,4S,6R,7R,8R,14R)-4-etenyyli-3-hydroksi-2,4,7,14-tetrametyyli-9-okso-6-trisyklo[5.4.3.01,8]tetradekanyyli]2-[[(1R,5S)-8-metyyli-8-atsabisyklo[3.2.1]oktan-3-yyli]sulfanyyli]asetaatti | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | D06 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C30H47NO4S |
Moolimassa | 517,756 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | ? |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | topikaalinen |
Retapamuliini (C30H47SNO5) on pleuromutiliinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Retapamuliinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se sitoutuu bakteerien ribosomien 50S-alayksikköön. Sitoutuessaan yhdiste estää peptidyylitransferaasin toiminnan ja siten proteiinisynteesin. Lääkeaine tehoaa erityisesti grampositiivisiin bakteereihin kuten stafylokokkeihin ja streptokokkeihin. Aine tehoaa myös eräisiin gramnegatiivisiin bakteereihin. Retapamuliini on hyväksytty markkinoille Yhdysvalloissa ja Euroopan unionin alueella 2007 ihoinfektioiden kuten märkäruven ja tulehtuneiden haavojen hoitoon.[1][2][3][4]
Retapamuliinin aiheuttamat haittavaikutukset ovat useimmiten lieviä, kuten ihoärsytystä tai ihottumaa.[2][4]