Richie Dunn | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. toukokuuta 1957 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat |
Kuollut | 20. syyskuuta 2016 (59 vuotta) Buffalo, New York, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | oikea |
Pituus | 183 cm |
Paino | 88 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1977–1989 |
Seurat |
Buffalo Sabres (NHL) Calgary Flames (NHL) Hartford Whalers (NHL) |
Richie L. Dunn (12. toukokuuta 1957 Boston, Massachusetts – 20. syyskuuta 2016 Buffalo, New York[1]) oli yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. Vuosina 1977–1989 Dunn pelasi NHL:ssä 483 runkosarjan ottelua, joissa teki tehopisteet 36+140=176. NHL-urallaan Dunn edusti Buffalo Sabresia, Calgary Flamesia ja Hartford Whalersia.
Dunn teki vapaana pelaajana sopimuksen Buffalo Sabresin kanssa vuonna 1977. Ensimmäisellä kaudellaan hän pelasi Buffalossa 25 peliä, mutta suurimman osan kaudesta hän pelasi AHL:n Hershey Bearsissä. Toisella NHL-kaudellaan Dunn pelasi 24 peliä Buffalossa, mutta kolmannella kaudella (1979–1980) hän pelasi jo koko kauden Buffalossa. Buffalo myi Dunnin, maalivahti Don Edwardsin ja varausoikeuksia kesäkuussa 1982 Calgary Flamesiin, josta se sai vaihdossa varausoikeuksia. Heinäkuussa 1983 Calgary myi Dunnin ja Joel Quennevillen Hartford Whalersiin, josta se sai vaihdossa Mickey Volcanin. Kesällä 1986 Dunn palasi Buffaloon, kun hän solmi seuran kanssa pelaajasopimuksen vapaana pelaajana. Dunn pelasi Buffalon organisaatiossa vuoteen 1990, jolloin hän lopetti uransa.
Dunn edusti Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkuetta vuoden 1981 Kanada-cupissa sekä vuoden 1986 maailmanmestaruuskilpailuissa.
Kaudella 1984–1985 Dunn palkittiin Eddie Shore Awardilla AHL:n kauden parhaana puolustajana.