Sijainti |
Sveitsi, Schwyz |
---|---|
Vuoristo |
Schwyzer Voralpen (d) |
Korkeus merenpinnasta |
1 798 m |
Prominenssi |
1 288 m |
Koordinaatit |
---|
Rigi on vuori Keski-Sveitsissä, Schwyzin ja Luzernin kantoneissa. Vuoren korkeimmat huiput ovat Rigi Kulm (1 798 m mpy.), Rigi Hochflue (1 698 m) ja Rigi Scheidegg (1 656 m).
Rigi sijaitsee näyttävällä paikalla Vierwaldstätterseen, Zuginjärven ja Lauerzerseen välissä, näköetäisyydellä muun muassa Luzernista ja Zugista. Vuori onkin ollut matkailukohde jo 1700-luvun lopulla. Ensimmäinen majatalo vuorella otettiin käyttöön vuonna 1816. Parhaimmillaan Rigillä oli 1900-luvun alkupuolella noin 2 000 vuodepaikkaa. 1900-luvun jälkipuoliskolla Rigistä tuli enemmänkin päivämatkojen kohde. Rigillä käy vuosittain noin yli miljoona matkailijaa.
Rigille rakennettiin rautatiet läheisiltä järviltä 1870-luvulla. Ensimmäisenä Rigibahn AG (RB) rakensi radan Vierwaldstätterseeltä, Vitznausta Rigi Staffelhöheen vuonna 1871. Rata on ensimmäinen yleisen liikenteen hammasrata Europassa.[1] Arth–Rigi-Bahn (ARB) avasi radan Rigi Staffelhöhestä Rigi Kulmille vuonna 1873. Seuraavana vuonna Rigi Kaltbad–Scheidegg-Bahn (RSB) avasi radan Rigi Kaltbadista Rigi Unterstetteniin. Rata jatkui Rigi Scheideggiin vuonna 1875. Sama vuonna ARB aloitti liikenteen Zuginjärveltä Arthista Rigin korkeimmalle vuorelle Rigi Kulmille. [2]
RSB lopetti toimintansa vuonna 1931. RB:n radan pääteasema siirtyi Arthista Arth-Goldauhun SBB:n aseman yhteyteen ja liikenne välillä Zuginjärvi – Arth-Goldau päättyi vuonna 1959.[3] Rigin rautatieliikennettä hoitaa nykyään Rigi Bahnen AG.[4]
Rigi Kaltbadiin on Rigi Bahnenin köysirata Weggisistä ja Rigi Scheideggiin on köysirata Kräbelin asemalta. Lisäksi vuorella on useita hiihtohissejä.