Ripsi-iiva

Ripsi-iiva
Ripsi-iiva (Iva annua)
Ripsi-iiva (Iva annua)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Suomuiivat Iva
Laji: annua
Kaksiosainen nimi

Iva annua
L.

Katso myös

  Ripsi-iiva Wikispeciesissä
  Ripsi-iiva Commonsissa

Ripsi-iiva[1] eli iiva (Iva annua) on ruoho­vartinen kasvi, joka kasvaa Pohjois-Amerikassa laajalti luonnon­varaisena ja kuuluu asterikasvien heimoon. Mantereen itä­osissa sen muunnosta Iva annua var. macrocarpa on aikoinaan myös yleisesti viljelty.

Arkeologisten todisteiden mukaan iiva on kurpitsan, auringon­kukan ja savikan ohella Pohjois-Amerikan itä­osien vanhimpia viljelys­kasveja. Sitä alettiin viljellä syötävien siementensä vuoksi jo ennen vuotta 1500 eaa.[2]

Iivan siemenet ovat hyvin ravitsevia, sillä niissä on 32 prosenttia proteiinia, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vehnässä tai maississa, ja myös noin 45 prosenttia öljyä.[2]

Viljelys­kasvina iivalla oli kuitenkin myös useita huonoja puolia. Se aiheuttaa herkästi siitepölyallergiaa, ja se voi käsiteltäessä ärsyttää ihoa. Kasvilla on myös voimakas, monien mielestä vasten­mielinen haju. Jared Diamondin mukaan nämä syyt vaikuttivatkin ratkaisevasti siihen, että iivaa lakattiin viljelemästä pian sen jälkeen, kun eräät Meksikosta peräisin olevat viljelys­kasvit, erityisesti maissi ja pavut, olivat tulleet alueella tunnetuiksi ja maissista oli viimeistään 900-luvulla kehittynyt alueen lyhyisiin kesiin sopeutuneita lajikkeita. Kun ensimmäiset eurooppalaiset 1500-luvulla saapuivat Pohjois-Amerikan itä­osiin, oli iivan viljelystä jo kokonaan luovuttu.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 110.)
  2. ↑ a b c Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 163–164. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]