Roberto Romano

Roberto Romano
Henkilötiedot
Syntynyt10. lokakuuta 1962 (ikä 62)
Montreal, Quebec
Kansalaisuus  Kanada
 Italia
Jääkiekkoilija
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 168 cm
Paino 77 kg
Pelinumero 30
Pelaajaura
Pääsarjaura 1979–1994
Aik. seurat Pittsburgh Penguins, Boston Bruins, HC Merano, HC Bolzano, Milano Devils

Roberto Romano (s. 10. lokakuuta 1962 Montreal, Quebec, Kanada) on kanadalais-italialainen entinen jääkiekkomaalivahti, joka pelasi NHL:ssa kaikkiaan 126 ottelua vuosina 1982-1994.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriliigassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romano aloitti QMJHL-junioriliigan Quebec Rempartsin joukkueessa kaudella 1979-80 vallaten heti joukkueensa ykkösmaalivahdin paikan. Romano pelasi Quebecissa kaksi täyttä kautta ja ehti aloittamaan kolmannenkin ennen kuin siirtyi saman liigan Hull Olympiquesiin. Kaikkiaan Romanolle kertyi kolmella QMJHL-kaudellaan 168 ottelua. Viimeisellä kaudellaan Hullissa hänet valittiin liigan tähdistöjoukkueen maalivahdiksi.

Aikuisten sarjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuosien jälkeen Romano solmi varaamattomana vapaana agenttina sopimuksen NHL-seura Pittsburgh Penguinsin kanssa kaudelle 1982-83. Ensimmäinen kausi meni varsin pitkälti Penguinsin AHL-farmijoukkue Baltimore Skipjacksin riveissä ja Romano pääsi jäälle vain kolmessa NHL-ottelussa jotka kaikki päättyivät tappiollisesti. Romanon päästettyjen maalien keskiarvo oli järkyttävä 6.97.

Seuraavallakin kaudella pelipaikka löytyi pääsääntöisesti AHL-liigasta, mutta tällä kertaa vastuuta Penguinsin riveissä tuli jo 18 ottelun verran. Baltimoren riveissä Romano pääsi pelaamaan myös pudotuspelejä, mutta tie nousi pystyyn AHL:n pudotuspelien toisella kierroksella. Kaudella 1984-85 Romano pääsi Pittsburghissa kakkosvahdin asemaan ja pelasi Denis Herronin takana 31 ottelussa. 31 ottelusta Romano voitti 9 ja kauden päätteeksi maalikeskiarvo ja torjuntaprosentti olivat joukkueen parhaat.

Kaudella 1985-86 Romano pelasi koko kauden NHL:ssa ja oli Pittsburghin maalivahdeista eniten pelaava. Pelattuja otteluita kertyi 46 ja niissä 21 voittoa. Mukaan mahtui myös kaksi nollapeliä. Kaudella 1986-87 Romano joutui taas kakkosmaalivahdin rooliin Gilles Melochen vallatessa ykkösmaalivahdin roolin. Otteluita Penguinsin paidassa kertyi 25 joista 9 voittoa. 6. maaliskuuta Penguins treidasi Romanon Boston Bruinsiin vaihdossa maalivahti Pat Rigginiin. Bostonissa ei peliaikaa Romanolle herunut kuin yhden ottelun verran. Kausi jäi sillä erää Romanon viimeiseksi NHL:ssa.

Kaudella 1987-88 Romano pelasi 16 ottelua Bruinsin AHL-farmiseura Maine Marinersin maalin suulla ja päätti kauden jälkeen suunnata pelaamaan Eurooppaan.

Kaudelle 1988-89 Romano teki sopimuksen Italian Jääkiekkoliigaan Meranon joukkueen kanssa. Seuraavalle kaudelle pelipaikka vaihtui Meranosta HC Bolzanon joukkueen maalin suulle. Bolzanon vuoden jälkeen Romano meni pelaamaan Milano Devilsin joukkueeseen. Milanossa Romano pelasi joukkueen luotto maalivahtina seuraavan neljän kauden ajan.

Kuuden Italiassa vietetyn kauden jälkeen Romano palasi vielä takaisin Pohjois-Amerikkaan. Kaudeksi 1993-94 hän teki jälleen sopimuksen Pittsburghiin. NHL-pelejä kertyi kaudella tilastoihin vain kaksi kappaletta pääosan kaudesta kuluessa IHL-farmiseura Cleveland Lumberjacksin joukkueessa. Kauden päätteeksi Romano ilmoitti lopettavansa uransa.

Maajoukkueessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelattuaan neljä vuotta yhtäjaksoisesti Italiassa, Romano sai kansalaisuuden ja IIHF:n sääntöjen mukaan edustusoikeuden Italian maajoukkueeseen. Romano pelasi Italian maajoukkeen ykkösmaalivahtina vuoden 1992 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Prahassa. Italia sijoittui yhdellä voitollaan A-lohkon viidenneksi eikä selviytynyt näin jatkopeleihin. Viides sija tiesi myös putoamiskarsintojen välttämistä. Joukkueen viidestä ottelusta Romano pelasi kolmessa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.