Ronald Reaganin salamurhayritys

Ronald Reaganin salamurhayritys
Presidentti Ronald Reagan vilkuttaa juuri ennen laukauksia.
Presidentti Ronald Reagan vilkuttaa juuri ennen laukauksia.
Paikka Washington D.C., Yhdysvallat
Kohde Ronald Reagan
Ajankohta 30. maaliskuuta 1981
14:27 (ET)
Iskutyyppi salamurhayritys
Haavoittuneita 4
Epäilty/epäillyt John Hinckley
Tekoväline Röhm RG-14

Ronald Reaganin salamurhayritys tapahtui Washington D.C:ssä 30. maaliskuuta vuonna 1981. John Hinckley ampui kuusi laukausta kohti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagania ja hänen saattuettaan.[1][2] Reagan ja kolme muuta haavoittuivat hyökkäyksessä, mutta toipuivat myöhemmin sairaalassa.[1][2]

Tapahtuman taustat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Hinckleyllä oli pakkomielle näyttelijä Jodie Fosteriin.[2][1] Foster näytteli vuoden 1976 elokuvassa Taksikuski, jossa yksi henkilöistä suunnittelee presidenttiehdokkaan murhaa.[1] Hinckley katsoi elokuvan moneen kertaan.[3] Hän halusi saada Fosterin huomion murhaamalla presidentin.[1][2][4] Hinckley kärsi masennuksesta ja psykoottisuudesta.[4][3]

Hinckley valitsi ensiksi kohteekseensa Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin. Lokakuussa 1980 Hinckley pidätettiin aseiden hallussapidosta Nashvillen kansainvälisellä lentoasemalla samana päivänä, kun Carter oli kaupungissa. Kuukautta myöhemmin Reagan voitti presidentinvaalit.[3]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reagan oli palaamassa limusiinilleen ammattiliiton konferenssista Hilton Hotellista 30. maaliskuuta 1981, noin klo. 14.25, kun Hinckley aloitti ampumisen saattuetta kohti 22-kaliiberisella aseella.[5][6][7] Hinckley ampui yhteensä kuusi laukausta kolmen sekunnin aikana.[3][6][5] Yhdysvaltain salaisen palvelun agentti Jerry Parr työnsi presidentti Reaganin turvaan luodinkestävään limusiiniin ja huomatessaan Reaganin olevan loukkaantunut ohjeisti limusiinin kuskin ajamaan lähimpään sairaalaan.[5][7] Autosaattue saapui kymmenen minuuttia myöhemmin George Washingtonin yliopistolliselle sairaalalle.[5] Reagan siirtyi limusiinista ensiapuun omin voimin, mutta lyyhistyi sisällä sairaalassa maahan.[5]

Reagan haavoittui limusiinista kimmonneesta luodista rintakehäänsä ja käsivarteensa.[5][8] Hänen keuhkonsa puhkesi, ja hän sai sisäisen verenvuodon.[8] Reagan kuitenkin toipui vammoistaan sairaalassa.[8] Luodeista haavoittuivat myös poliisi Thomas Delahanty, salaisen palvelun agentti Tim McCarthy ja Reaganin lehdistösihteeri James Brady.[1] Brady haavoittui päähän ja halvaantui.[8] Hän joutui viettämään loppuelämänsä pyörätuolissa ja kuoli vuonna 2014.[8][9]

Salaisen palvelun agentit suojaavat ammuskelun jälkeen poliisi Thomas Delahantya ja lehdistösihteeri James Bradya. Salaisen palvelun agentti Robert Wanko valmistelee Uzi-konepistooliaan lisähyökkäyksien varalta.

Seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
John Hinckley FBI:n pidätyskuvassa

Hinckley asetettiin tapahtumasta moneen eri syytteeseen, mutta hänet tuomittiin syyntakeettomaksi ja psyykkisesti sairaaksi.[1][4][6][3] Hinckley joutui suljettuun psykiatriseen hoitoon.[5] Aseen ja patruunat Hinckley oli ostanut laillisesti.[5]

Vuonna 2014 kuolleen Bradyn ruumiinavauksessa selvisi, että kuolema aiheutui hänen saamistaan vammoista ammuskelussa.[4][10] Ruumiinavaus käynnisti murhayrityksestä uuden tutkinnan.[10][4] Syytteitä kuolemasta Hinckleytä vastaan ei kuitenkaan asetettu, sillä Hinckleyn katsottiin olleen syyntakeeton murhayrityksen tapahtuessa.[11][4]

Hinckley pääsi vapauteen vuonna 2016 oltuaan 35 vuotta psykiatrisessa hoidossa.[2][12] Hinckley asuu nykyisin yhdessä äitinsä kanssa eikä hän saa poistua talostaan 80 kilometriä kauemmaksi.[2][12] Hän sai jo aiemmin käydä tapaamassa valvotusti äitiään.[12][2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g John Hinckley Jr yritti murhata USA:n presidentin 38 vuotta sitten – nyt hän on vapaa mies, jonka elämä rajoittuu kodin ympärille 2.4.2019. Mtv.fi. Viitattu 5.12.2019.
  2. ↑ a b c d e f g Reagania ampunut pääsi vapauteen – ja äidin luo 10.9.2016. Yle.fi. Viitattu 5.12.2019.
  3. ↑ a b c d e John Hinckley, Jr. Tried to Assassinate Ronald Reagan Because He Was Obsessed with Jodie Foster 1.6.2018 (englanniksi). History.com. Viitattu 6.12.2019.
  4. ↑ a b c d e f Ronald Reaganin murhaa yrittänyt mies pääsee vapaaksi – vietti 35 vuotta psykiatrisessa sairaalassa 3.9.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.12.2019.
  5. ↑ a b c d e f g h Karin Henriksson: Ronald Reagan – elämäkerta, s. 9–11. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-338-0
  6. ↑ a b c Ronald Reaganin tytär haluaa pitää murhaa yrittäneen John Hinckleyn lukkojen takana 29.7.2016. Ksml.fi. Viitattu 5.12.2019.
  7. ↑ a b Presidentti Ronald Reaganin hengen pelastanut salaisen palvelun agentti on kuollut 10.10.2015. Yle.fi. Viitattu 5.12.2019.
  8. ↑ a b c d e Reaganin salamurhan estänyt James Brady kuollut 4.8.2018. Mtv.fi. Viitattu 5.12.2019.
  9. ↑ Reaganin murhayrityksessä haavoittunut James Brady on kuollut 4.8.2014. Yle.fi. Viitattu 5.12.2019.
  10. ↑ a b Reaganin avustajan kuolemasta uusi tutkinta 30 vuotta laukausten jälkeen 9.8.2014. Kaleva.fi. Viitattu 5.12.2019.
  11. ↑ U.S. NEWS John Hinckley Won't Face Murder Charges in James Brady's Death (englanniksi) 2.1.2015. Nbcnews.com. Viitattu 5.12.2019.
  12. ↑ a b c Ronald Reaganin murhaa yrittänyt mies vapautetaan – ollut psykiatrisessa hoidossa 35 vuotta 27.7.2016. Iltalehti. Viitattu 5.12.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]