Rosenmund-pelkistys on kemiallinen reaktio, jossa happokloridi pelkistetään katalyytin läsnä ollessa vedyttämällä aldehydiksi. Reaktion raportoi ensimmäisen kerran Karl Wilhelm Rosenmund vuonna 1918, ja se on nimetty hänen mukaansa.[1][2]
Rosenmund-pelkistys tapahtuu lähes kaikille happoklorideille. Katalyyttinä käytetään tyypillisesti bariumsulfaatin pinnalle absorboitua palladiumia, mutta myös aktiivihiilen pinnalle absorboitua palladiumia voidaan käyttää. Liuottimina reaktiossa käytetään usein aromaattisia hiilivetyjä. Rosenmund-pelkistyksissä muodostunut aldehydi saattaa pelkistyä edelleen alkoholiksi, ja tämän ehkäisemiseksi reaktioon lisätään katalyyttimyrkkyä, esimerkiksi tioureaa. Reaktiossa muodostuu vetykloridia, jonka neutraloimiseksi reaktioseokseen lisätään emästä kuten lutidiinia.[2][3][4][5]
Rosenmund-pelkistyksen reaktiomekanismin ensimmäisessä vaiheessa palladium koordinoituu happokloridiin ja tapahtuu hapettava additio, jolloin palladium hapettuu hapetusluvulle +II. Seuraavassa vaiheessa palladium vaihtaa kloridiligandin vetyyn ja katalysoi pelkistävää eliminaatiota. Tuotteena reaktiossa muodostuu aldehydi ja palladium pelkistyy taas hapetusluvulle 0.[6][7]