Ruohometsän kansa

Tämä artikkeli käsittelee fantasiaromaania. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ruohometsän kansa
Watership Down
Neljännen painoksen kansikuva
Neljännen painoksen kansikuva
Alkuperäisteos
Kirjailija Richard Adams
Kuvittaja John Lawrence[1]
Kieli englanti
Genre eläinfantasia, nuortenkirjallisuus[1]
Kustantaja Rex Collings[2]
Julkaistu 1972
Sivumäärä 413
Suomennos
Suomentaja Kersti Juva ja Panu Pekkanen
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1975
Ulkoasu kovakantinen
Sivumäärä 416
ISBN 951-0-07077-7
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ruohometsän kansa (engl. Watership Down) on englantilaisen Richard Adamsin kirjoittama fantasiaromaani, jonka päähenkilöinä ovat villikanit. Seikkailu alkaa, kun joukko kaneja pakenee kotiyhdyskunnastaan Sandlefordista juuri ennen kuin kanien asuttama niitty tuhotaan rakennustyömaan tieltä. Joukkion tavoitteena on perustaa uusi yhdyskunta rauhallisemmalle alueelle. Kirja julkaistiin vuonna 1972, ja sen suomennos vuonna 1975. Suomennoksen kustansi WSOY ja käänsi Kersti Juva. Panu Pekkanen suomensi kirjan lukujen motot.[2][1]

Kanien yhdyskuntaelämä muistuttaa paljon ihmisyhteisöjä. Esimerkiksi Efrafan kanikylä on sotilasyhteisö, jossa kaneilla on eri sotilasarvoja rivikaniinista vartijaan ja kapteeniin. Efrafaa hallitsee rautaisella otteella kenraali Ratamo. Kanikylät ovat hierarkkisia ja jokaisella kylällä on johtaja eli ylikaniini, joka on yhdyskunnan urhein, viisain ja vahvin kani. Ylikanin tehtävä on ”olla kylänsä El-ahrairah ja suojella kaniinejaan kuolemalta”.

Kaneilla on lisäksi oma kulttuuri mytologioineen ja sankarihahmoineen. Useimmissa yhdyskunnissa on sama uskonto: kanit uskovat auringonjumala Frithiin ja kertovat tarinoita esi-isästään, myyttisestä sankarista ja juonittelijasta El-ahrairahista. Tarinat selittävät muun muassa maailman ja kanikansan syntyä.

Jotta villikanien lajityypillinen käyttäytyminen olisi mahdollisimman todenmukaista, Adams käytti apunaan R. M. Lockleyn teosta The Private Life of the Rabbit (1965). Ruohometsän kansa poikkeaakin monista eläinfantasioista siten, että kanit elävät inhimillisistä piirteistään huolimatta päällisin puolin normaalia kaninelämää, eivätkä esimerkiksi pukeudu vaatteisiin tai asu taloissa.

Romaani on palkittu Carnegie-mitalilla. Se oli ehdokkaana Mythopoeic-palkinnon saajaksi vuonna 1975.[3]

Kirjalle on olemassa myös kaniinien mytologian tarinoihin painottuva jatko-osa Ruohometsän tarinoita (Tales from Watership Down) vuodelta 1996. Lisäksi kirjan pohjalta sovituksista tunnetuimpia on elokuva vuonna 1978 ja lapsille suunnattu televisiosarja vuonna 1999 sekä kirjalle uskollinen sovitus Netflixin ja BBC:n yhteistuotantona neliosainen tv-minisarja vuonna 2018[4].

Hahmot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Pähkinä – Teoksen päähenkilö ja johtohahmo. Nuori kaniini jonka tehtäväksi lankeaa johdattaa hänen veljensä näyn johdattamana Sandlefordista pakenevat kaniinit Watershipin ylängölle.
  • Viikka – Pähkinän nuori pienikokoinen pikkuveli. Ujo ja kiltti näkijä, joka aavistaa ennalta Sandlefordin yhdyskunnan tuhon ja muita tapahtumia. Kanikielinen nimi Hrairoo, "Pikkutuhat".
  • Isopää – Pähkinän ja Viikan mukaan lähtevä owslan upseeri, joukon voimanpesä ja äkkipikainen, joka aluksi vastustaa Pähkinän johtajuutta. Myöhemmin Isopäästä tulee Efrafan owslan kapteeni osana salajuonta naaraiden hankkimiseksi Watershipin yhdyskuntaan. Lopulta hänen osakseen jää kamala kaksintaistelu kenraali Ratamon kanssa.
  • Voikukka – Sandlefordista paenneiden kaniinien joukon nopein kaniini, hyvä tarinankertoja.
  • Threarah – "ruhtinas Pihlaja", Sandlefordin ylikaniini, joka saavutti asemansa nuoruutensa voimilla. Kieltäytyi noudattamasta Viikan neuvoa lähteä pois kylästä.
  • kapteeni Rautatammi – Threarahin owslan kapteeni, joka selviytyi Sandlefordin tuhosta ja lähti etsimään Pähkinää ja Isopäätä.
  • Sinikello – Rautatammen kanssa Sandlefordista paennut owslan jäsen, vitsiniekka.
  • Hopea – Threarahin veljenpoika, joka kuului Sandlefordin owslaan, mutta lähti Pähkinän ja Isopään mukaan, koska jotkut owslan jäsenet olivat puhuneet pahaa hänen turkistaan ja väittäneet hänen saaneen asemansa pelkästään sukulaisuudellaan ylikaniinin kanssa.
  • Vatukka – Pähkinän joukkoon kuulunut neuvokas kaniini, joukon keksijä, jonka idea oli käyttää kelluvaa puuta joen ylittämiseen. Saman idean avulla watershipiläiset pääsivät myöhemmin pakoon myös Efrafan joukkoja. (Tv-sarjassa Vatukasta on tehty naaras.)
  • Liutti – Viikan ystävä, joka lähti myös Pähkinän mukaan. Arka, pieni ja nuorin kaniini. Pähkinä kannustaa häntä, ja Liutti kasvaa uskollisena Pähkinälle. Kanikielinen nimi Hlao-roo, "Pikkuhlao".
  • Maitiainen, Paatsama, Tädyke ja Tammenterho – Pähkinän kanssa lähteneet rivikaniinit. (Tv-sarjassa Maitiainen on saanut isomman roolin.)
  • Esikko – Ansojen kylässä asunut kaniini, joka houkutteli Pähkinän joukon asumaan kyläänsä kertomatta näille kaikkialle piilotetuista ansalangoista. Myöhemmin kapteeni Rautatammi kaksintaistelee Esikon kanssa ja aiheuttaa tälle näkyvät viiltojäljet. Televisiosarjassa Esikko oli liittoutunut kenraali Ratamon kanssa.
  • Mansikka – Ansojen kylässä asunut kaniini, joka lähti Pähkinän joukon mukaan hänen naaraansa, Nildro-hainin, jäätyä ansalankaan.
  • Apila – Naaras häkkikaniini, jonka Pähkinä vaupautti maatilalta ja tämä liittyi kaniinien joukkoon.
  • kenraali Ratamo – Teoksen antagonisti. Efrafa-nimisen yhdyskunnan ylikaniini, josta tuli Watershipin kaniinien pahin vihollinen. Taistelu kärjistyi Efrafan hurjan owslan hyökkäykseen Watershipille. Ratamo ilmeisesti kuoli Pähkinän ja muiden paikalle houkutteleman koiran hyökättyä hänen kimppuunsa, mutta Ratamon ruumista ei koskaan löydetty.
  • kapteeni Kohokki – Efrafan owslan arvostetuimpia upseereita. Myös Watershipin kaniinit pitivät Kohokista ja esimerkiksi Isopää harmitteli sitä, että näiden oli oltava eri puolilla. Ratamon kuoltua Kohokista tuli Efrafan ylikaniini, joka oli ystävällisissä väleissä Watershipin kanssa.
  • Hyzenthlay – efrafalainen naaras, joka liittoutui yhdyskuntaan ujuttautuneen Isopään kanssa ja auttoi tätä järjestämään paon Efrafasta. Ruohometsän tarinat -kirjassa Hyzenthlaysta tehtiin Watershipin naarasylikaniini. Elokuvan suomidubissa Hyzenthlayn nimi on suomennettu väärin Hopeahanhikiksi, alkuperäisessä versiossa nimi on oikea. Kirjassa Hopeahanhikki on aivan eri kaniini. TV-sarjassa Hyzenthlay ei esiinny lainkaan, vaan tämän paikan on ottanut Primrose (suom. Esikko).
  • Mustikki – Efrafasta pakoa yrittänyt koiras, jota kohdeltiin kaltoin vankina ennen kuin Isopää vapautti hänet ja joukon naaraita. Elokuvassa Mustikki kuoli yritettyään taistella Ratamon kanssa efrafalaisten hyökättyä Watershipille, mutta kirjassa hän eli vielä Ruohometsän tarinoissa ja partioi mielellään Rautatammen kanssa.
  • Kehaar – Watershipin kaniinien pelastama haavoittunut lokki, josta tuli näiden ystävä ja tärkeä liittolainen taistelussa efrafalaisia vastaan. Lopulta Kehaar palasi kotiinsa "Suurelle Vedelle", eli merelle.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Ruohometsän kansa Risingshadow. Viitattu 1.7.2020.
  2. ↑ a b Ruohometsän kansa kirjasampo.fi. Viitattu 9.9.2019.
  3. ↑ Mythopoeic Awards – Fantasy Mythopoeic Society. Arkistoitu 6.10.2011. Viitattu 6.9.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Watership Down TV Mini-Series (2018–) imdb.com. Viitattu 22.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]