Ruokolahti

Ruokolahti
Ruokolax

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°17′30″N, 028°49′10″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Kuntanumero 700
Hallinnollinen keskus Rasila
Perustettu 1868[1]
Kokonaispinta-ala 1 219,85 km²
97:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 942,10 km²
– sisävesi 277,75 km²
Väkiluku 4 735
171:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 5,03 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 12,2 %
– 15–64-v. 52,7 %
– yli 64-v. 35,1 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 96,1 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergman
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • KD
11
5
5
5
1
www.ruokolahti.fi

Ruokolahti (ruots. Ruokolax[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 735 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 219,85 km², josta 277,75 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,03 asukasta/km².

Saimaa kattaa laajan alueen Ruokolahden länsiosasta, kunnan pohjoisrajalla puolestaan sijaitsee Suomen syvin järvi, Suuri Jukajärvi. Ruokolahti tunnetaan muun muassa Albert Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksesta ja 1992 tehdyistä leijonahavainnoista.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahti sijaitsee Saimaan rannalla, keskellä Etelä-Karjalaa. Saimaan lisäksi kunnassa on yli 500 järveä ja lampea, joista Saimaan jälkeen laajimmat ovat Torsa, Kärinki, Loituma ja Ilmajärvi. Muita järviä ovat esimerkiksi pitkä ja kapea Kivenkänä sekä monihaaraiset Sarajärvi ja Ahjärvi.[9][10]

Ruokolahden naapurikunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari. Pieni osa kunnasta rajoittuu Venäjän Federaatioon Immalanjärven pohjoispuolella.

Ruokolahdella sijaitsee kaikkiaan neljä Natura-kohdetta: harvinaisen kirjojokikorennon elinalue Myllyjoki, lintukohde Kuokkalampi, maineikas näköalapaikka Haukkavuori sekä Ilkonselkä, jonka harjusaarten välissä on joskus tavattu saimaannorppia.[11]

Kyliä 1939

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Huhtanen, Hyrkäs, Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immala, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus, Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkäniemi, Käyhkää, Laamala, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä, Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pohja-Lankila, Poitsilanmaa, Puntala, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautionmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Sarajärvi, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ruokolahdella oli 5 218 asukasta, joista 3 158 asui taajamissa, 2 003 haja-asutusalueilla ja 57:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruokolahden taajama-aste on 61,2 %.[12] Ruokolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Rasila 2 608
2 Imatran keskustaajama* 320
3 Oritlampi 225
4 Rautjärven asemanseutu* 5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Huhtasenkylä on osa Imatran keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Imatran kaupungin ja osittain myös Lappeenrannan kaupungin alueelle. Rautjärven asemanseutu ulottuu pääosin Rautjärven kunnan alueelle.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahti on ollut rajaseutua vuosisatojen ajan. Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajojen merkki oli Haukkavuorella. Turun rauhassa vuonna 1743 raja siirtyi ja Ruokolahti liitettiin Venäjään.[14]

Ruokolahden seurakunta itsenäistyi Jääsken emäseurakunnasta vuonna 1572. Nykyinen, vuonna 1854 valmistunut kirkko on seurakunnan kolmas.[15]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Ruokolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Jääsken ja Rautjärven rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ruokolahteen liitettiin alue Suomessa pysyneestä Jääsken osasta ja tämä oli laajempi kuin Ruokolahden alueluovutuksen takia menettämä alue, joten Ruokolahti on Tohmajärven ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta. Pienestä osasta Ruokolahtea tuli osa Imatraa, kun Imatra muodostettiin Suomelle jääneestä osasta Jääskeä, sekä osasta Joutsenoa vuonna 1948.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahden kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 keskustan hallussa on yksitoista paikkaa, SDP:n hallussa viisi paikkaa, kokoomuksen hallussa viisi paikkaa, perussuomalaisten hallussa viisi paikkaa ja kristillisdemokraattien hallussa yksi paikka.[7]

Kunnanjohtajanimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anu Sepponen valittiin elokuussa 2020 Ruokolahden uudeksi kunnanjohtajaksi, mutta hän ilmoitti 1. lokakuuta 2020 ettei ota työtä vastaan laskeneen palkan takia.[16] Sepposen luovuttua tulevasta pestistään Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén valittiin työhön. Hän aloitti kunnanjohtajana helmikuussa 2021.[17] Sepponen ei kuitenkaan katkaissut virkasuhdettaan, ja tämän takia Ruokolahden kunnanvaltuusto katkaisi sen. Kesällä 2021 hallinto-oikeus kumosi Ruokolahden kunnan tekemän päätöksen lainvastaisena. Sepposen virkasuhde siis jatkuu edelleen, mutta hän ei ole fyysisesti tekemässä virkaansa. Hallinto-oikeuden päätöksen takia kunnanjohtajana toiminut Hildén menetti työnsä syksyllä 2021 ja hänet valittiin myöhemmin Imatran kaupungin strategia- ja hallintojohtajaksi marraskuussa 2021.[18][19][20] Anu Sepposen piti ottaa kunnanjohtajan virka uudelleen vastaan lokakuussa 2021, mutta hän ei tehnyt sitä.[18] Kunnanjohtajan virkaa hoiti väliaikaisesti kunnan silloinen hallintojohtaja Kaisa Häkkinen-Paananen[21] seuraavaan kesään saakka. Sepposen asia ei edennyt KHO:een, koska hän ei hakenut valituslupaa.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruokolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 637
1985
  
 6 394
1990
  
 6 456
1995
  
 6 402
2000
  
 6 204
2005
  
 5 897
2010
  
 5 668
2015
  
 5 312
2020
  
 4 997
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Nähtävyyksiä ja kulttuuria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokolahden kirkonmäen kellotapuli.

Ruokolahden nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi maankuulu Ernst Lohrmannin suunnittelema puukirkko (1854), ja sen välittömässä läheisyydessä oleva puinen paanukattoinen kellotapuli jonka rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen vuonna 1752. Molemmat sijaitsevat Ruokolahden kirkonmäellä. Muita kohteita kirkonmäellä ovat Kirkkopiha, kotiseutumuseo, Ruokolahti-talo ja ilmailumuistomerkki aivan kirkon lähellä. Kirkon hautausmaalle on myös haudattu tunnettu tarkka-ampuja Simo Häyhä. Lisäksi Kirkonmäeltä löytyy Albert Edelfeltin muistokivi.

Ruokolahden muita nähtävyyksiä ovat Rantalinna, Kolmiköytisen- ja Lapinvuoren kalliomaalaukset, Karoniemi, Salpalinja Syyspohjassa, Kukonharjun-, Kutveleen- ja Käyhkään kanavat, Kummakivi, sammalsilta ja museotienä oleva Niskapietiläntie.

Ruokolahden kunnankirjasto tarjoaa käyttäjilleen pidempiä aukioloaikoja toimimalla myös omatoimikirjastona. Koska Ruokolahden kirjasto on osa Heili-kirjastokimppaa, on ruokolahtelaisten käytössä kirjastotalon ja verkkokirjaston valikoimien ohella myös muiden eteläkarjalaisten yleisten kirjastojen toimipisteet ja aineistot.[23][24]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruokolahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]

Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Rautjärven kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruokolahden alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[26]

Katolisen kirkon osalta kunta kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen ollen osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Etäisyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helsingistä 274 km
  • Kuopiosta 189 km
  • Kouvolasta 141 km
  • Lappeenrannasta 53 km
  • Imatralta 17 km
  • Savonlinnasta 104 km
  • Joensuusta 187 km
  • Mikkelistä 119 km
  • Viipurista 117 km
  • Pietarista 267 km

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakukon tapainen, saviruukussa uunissa paistettu pottikukko eli kalapotti, riihitetty ruispuuro ja puolikuun malliset, ruistaikinasta leivotut ja ohrasuurimopuurolla täytetyt kukkopiirakat.[27]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paappa Eero ja Ropponen Jari: Jääsken kihlakunnan historia III 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Ruokolahti Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2021.
  8. ↑ Namn på kommuner från finska till svenska; Kotimaisten kielten keskus
  9. ↑ Perustiedot Ruokolahti. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Ruokolahti (kunta) Järviwikissä. Viitattu 22.8.2021.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Haukkavuoren historiallinen rajapaikka RKY. Viitattu 3.2.2018.
  15. ↑ Ruokolahden kirkko ja kellotapuli RKY. Viitattu 3.2.2018.
  16. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Anu Sepponen ei ole aloittamassa Ruokolahden kunnanjohtajana: "En pystynyt ehtoja hyväksymään" – Kunnanhallitus päättää tiistaina jatkotoimista - Etelä-Saimaa esaimaa.fi. 1.10.2020. Viitattu 2.10.2020.
  17. ↑ Kaakon Viestintä Oy: 🔑 Matias Hilden vaihtoi työpaikkaa niin rivakalla aikataululla, että vanha työpöytä Puumalassa jäi siivoamatta – Heti Ruokolahden kunnanjohtajapestin aloituspäivänä luvassa on kunnanhallituksen kokous - Etelä-Saimaa esaimaa.fi. 1.2.2021. Viitattu 3.2.2021.
  18. ↑ a b Puumalasta Ruokolahdelle siirtyneen Matias Hildenin valinta raukeaa Puumala-lehti. 29.6.2021. Viitattu 23.1.2022.
  19. ↑ Hallinto-oikeuden ratkaisu johti erikoiseen tilanteeseen pienessä Ruokolahden kunnassa – kunnanjohtajan syrjäytys kumottiin, mutta uusi on jo valittu Yle Uutiset. 24.6.2021. Viitattu 23.1.2022.
  20. ↑ Matias Hilden ja Arja Kujala valittiin Imatran uusiin johtajavirkoihin Yle Uutiset. 8.11.2021. Viitattu 23.1.2022.
  21. ↑ Yhteystiedot Ruokolahti. Arkistoitu 23.1.2022. Viitattu 23.1.2022.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  23. ↑ Kirjasto Ruokolahden kunta, ruokolahti.fi. Arkistoitu 28.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
  24. ↑ Ruokolahden kunnankirjasto Heili-kirjastot, heili.finna.fi. Viitattu 27.6.2021.
  25. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta; Suomen ortodoksinen kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko

osin

Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo