Rupi
Rupi on kovettunut hyytymä, joka on muodostunut iholle haavan päälle. Rupi koostuu pääasiassa fibriinistä, verihiutaleista ja punasoluista, joita haavasta on vuotanut. Hyytymä ja rupi suojaavat haava-aluetta mikrobeilta, varastoivat kasvutekijöitä haavan myöhempiin vaiheisiin sekä toimivat tarttumisalustana valkosoluille ja fibroblasteille, joita vaurioalueelle saapuu.[1]
Ruven väri riippuu sen syntytavasta:[2]
- Mustanpunainen rupi koostuu hyytyneestä verestä, jota haavasta on vuotanut.
- Vaaleankeltainen rupi koostuu kuivuneesta kudosnesteestä eli veriseerumista tai imunesteestä. Sitä on tullut pienistä nesterakkuloista tai rakoista, tai märkivästä ihottumasta.
- Oranssi tai hunajankeltainen rupi koostuu kuivuneesta visvasta, joka on syntynyt tarttuvista bakteereista, streptokokeista tai stafylokokeista. Tällainen märkärupi on tarttuvan bakteeritulehduksen merkki.
- Mustanharmaa rupi aiheutuu kudosten kuolemasta eli nekroosista, jota voi esiintyä verisuonitulehduksessa, verisuonitukoksessa tai vyöruusussa. Tällainen rupi voi haista mädälle.
- Valkoisenkellertävä, karkea ja nystyräinen rupi koostuu vaalean haavanesteen ja sarveissolujen yhdistelmästä.
Ruven alle muodostuu suojassa uutta pintakudosta, ja aikanaan rupi irtoaa. Sen irtoamisen yhteydessä esiintyy yleensä kutinaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ritva Heljasvaara, Sanna-Maria Karppinen, Minna Kubin, Kaisa Tasanen ja Taina Pihlajaniemi: Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Adler, Yael: Iholla: kaikki kehomme suurimmasta elimestä, s. 60–61. (alkuteos Haut Nah 2016) Suomentanut Lustig, Elina. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31644-2