Rämepörhömittari | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
Suku: | Lycia |
Laji: | lapponaria |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Rämepörhömittari Wikispeciesissä |
Rämepörhömittari (Lycia lapponaria) on harvinainen lovimittareihin kuuluva perhoslaji.
Rämepörhömittarikoiraan siipien kärkiväli on noin 3 cm. Naaras on siivetön.[2][3] Laji on tummempi ja siiviltään läpikuultavampi kuin lähilaji koivikkopörhömittari. Rämepörhömittarin etusiipien ripset ovat lisäksi yksiväriset, erotuksena em. lajista.[2]
Sitä tavataan Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltiassa ja Britteinsaarten pohjoisosassa. Suomesta se puuttuu Ahvenanmaalta ja on alueellisesti uhanalainen muualla maan eteläosassa.[2][4] Lajin lentoaika alkaa Suomessa lumien lähtiessä ja on parhaimmillaan huhtikuun viimeisellä ja toukokuun ensimmäisellä viikolla. Lapissa laji voi lentää vielä kesäkuun puolivälin jälkeenkin.
Rämepörhömittaria tavataan Suomen eteläosissa vain rämeillä, mutta Lapissa se lentää myös tunturikankailla. Koirasyksilöt parveilevat noin puolen tunnin ajan ilta-auringon aikaan, noin tuntia ennen auringonlaskua. Siivettömät naaraat puolestaan oleilevat rämemäntyjen ja Lapissa myös tunturikoivujen rungoilla. Laji talvehtii useimmiten kuoriutumisvalmiina kotelona. Joskus laji voi talvehtia kotelovaiheessa kaksi kertaa.[2]
Toukan ravintokasveja ovat vaivaiskoivu sekä vähemmässä määrin myös mustikka ja juolukka tai suopursu.[2]