SMS Erzherzog Ferdinand Max (1865)

SMS Erzherzog Ferdinand Max
SMS Erzherzog Ferdinand Max 1880-luvulla
SMS Erzherzog Ferdinand Max 1880-luvulla
Aluksen vaiheet
Rakentaja Stabilimento Tecnico Triestino, Trieste
Palveluskäyttöön 1865
Poistui palveluskäytöstä proomuksi 1886
Loppuvaihe romutettu 1916
Tekniset tiedot
Uppouma 5 610 t (normaali)
6 082 t (kuormattu)
Pituus 83,7 m
Leveys 16 m
Syväys 7,1 m
Koneteho 2 925 ihp
Nopeus 12,5 solmua
Miehistöä 511
Aseistus
Aseistus 2 × Krupp 8" tykkiä

SMS Erzherzog Ferdinand Max oli Itävallan keisarikunnan ja myöhemmin Itävalta-Unkarin laivaston Erzherzog Ferdinand Max -luokan ironclad. Sisaraluksensa tavoin sen suunnittelussa oli otettu mallia Ranskan laivaston Gloiresta. Se oli 1866 amiraali Wilhelm von Tegetthoffin lippulaivana Lissan taistelussa, jossa se upotti törmäämällä Regia Marinan RN Re d’Italian.

Aluksen suunnitteli Joseph von Romako. Se tilattiin Stabilimento Tecnico Triestinolta ja otettiin palvelukseen 1865. Käyttövoimana aluksessa oli yhdyskoneistolla varustettu moottori, joka pyöritti yhtä potkuria[1] ja jonka valmistaja oli rijekalainen Robert Whiteheadin johtama Stabilimento Tecnico Fiume.[2] Aluksella oli painoa noin 5 100 tonnia.[3] Aluksen nimi oli kunnianosoitus arkkiherttua Ferdinand Maximilian Josefille, joka komensi Itävallan laivastoa 1854–1864[2] ja josta myöhemmin tuli Meksikon keisari.[1]

Alukseen oli tarkoitus asentaa kaksi Kruppin kahdeksan tuuman tykkiä, mutta Preussin–Itävallan sodan alettua Preussi esti kaupat suojatakseen liittolaismaataan Italiaa. Amiraali Wilhelm von Tegetthoff määräsi siksi Erzherzog Ferdinand Maxin varustettavaksi kuudellatoista rihlaamattomalla 48 naulan tykillä.[1][2]

Alus osallistui 20. heinäkuuta 1866 von Tegetthoffin lippulaivana Lissan taisteluun[1]. Sen päällikkönä oli Maximilian Daublebsky von Sterneck.[4] Ennen taistelun alkua von Tegetthoff oli kehottanut upseereitaan käyttämään hyväkseen kaikki tilaisuudet törmätä vihollisaluksiin.[1] Noin kello 11:40 Erzherzog Ferdinand Max törmäsi Regia Marinan RN Re d’Italiaan, joka upposi törmäyksen jälkeen kahdessa minuutissa. Taistelu käytännössä päättyi tähän.[5]

Lissassa kärsimiensä vaurioiden korjaamiseksi alus käytettiin brittiläisellä telakalla Maltalla. Sille asennettiin suunnitellut kahdeksan tuuman tykit 1869. Se oli palveluksessa vuoteen 1886, jolloin se muunnettiin proomuksi koululaivalle. Se romutettiin 1916.[5]

  • Paine, Lincoln P.: Warships of the World to 1900. Boston/New York: Houghton Mifflin Harcourt, 2000. ISBN 0-395-98414-9 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Sondhaus, Lawrence: The Naval Policy of Austria-Hungary, 1867-1918: Navalism, Industrial Development, and the Politics of Dualism. West Lafayette, Indiana: Purdue University Press, 1994. ISBN 1-55753-034-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  1. a b c d e Paine 2000, s. 54
  2. a b c Sondhaus 1994, s. 6
  3. Sondhaus 1994, s. 5
  4. Sondhaus 1994, s. 9
  5. a b Paine 2000, s. 55

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]