SMS Szent István
| SMS Szent István | |
|---|---|
 SMS Szent István |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja |
Ganz vállalatok, Fiume Polan laivaston telakka |
| Kölinlasku | 29. tammikuuta 1912 |
| Laskettu vesille | 17. tammikuuta 1914 |
| Palveluskäyttöön | 13. joulukuuta 1915 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 10. kesäkuuta 1918 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
20 008 t (standardi) 21 689 t (max)[1] |
| Pituus | 152,2 m |
| Leveys | 27,3 m |
| Syväys | 8,9 m |
| Koneteho | 26 400 shp |
| Miehistöä | 1 094[1] |
| Aseistus | |
| Aseistus |
12 × Škoda 30,5 cm/45 -tykkiä 12 × 15 cm/50 K 10 tykkiä 18 × Škoda 6,6 cm/50 -tykkiä 2 × Škoda 6,6 mm/18 -tykkiä 4 × 53 cm torpedoputkea |
SMS Szent István oli Itävalta-Unkarin laivaston Tegetthoff-luokan dreadnought-taistelulaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tegetthoff-luokka
Alus tilattiin Ganz vállalatokin Rijekan telakalta, missä köli laskettiin 29. tammikuuta 1912. Alus laskettiin vesille 17. tammikuuta 1914, minkä jälkeen se hinattiin Polan laivastontelakalle viimeisteltäväksi. Alus otettiin palvelukseen 13. joulukuuta 1915.[2]
Szent Istvánin valmistuskustannukset olivat noin 60 000 000 kruunua. Ennen sen valmistumista kenraali Franz Conrad von Hötzendorf oli yrittänyt vaatia kyseistä summaa lainana maan armeijan käyttöön, mikä oli herättänyt huomattavaa ärtymystä.[3]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Szent István osallistui yhdessä sisaralustensa SMS Viribus Unitisin, SMS Tegetthoffin ja SMS Prinz Eugenin kanssa Otranton sulun murto yritykseen, jonka aikana alukseen osui kaksi Italian laivaston MAS 15 -moottoritorpedoveneen laukaisemaa torpedoa. Osumien seurauksena alus upposi 10. kesäkuuta 1918 klo 18:05 Premudan saaren edustalle.[1] Laivaa kyettiin pitämään noin 3 tuntia pinnalla, jona aikana noin tuhat merimiestä kykeni pelastautumaan ja ainoastaan neljä upseeria ja 85 merisotilasta kuoli. Aluksen upottua operaatio keskeytettiin.
Hylky löydettiin 1970-luvulla ylösalaisin kääntyneenä Premudan saaren edustalta. Kroatian kulttuuriministeriö on julistanut sen suojelluksi kohteeksi, ja sukeltaminen sinne vaatii luvan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Greger, René: Austro-Hungarian Warships of World War I. London: Ian Allan Limited, 1976. ISBN 0-7110-0623-7 (englanniksi)
- Sturton, Ian (toim.): Conway's battleships : the definitive visual reference to the world's all-big-gun ships. Conway Maritime Press, 2008. ISBN 9781844860685 (englanniksi)
- Sondhaus, Lawrence: The Naval Policy of Austria-Hungary, 1867-1918: Navalism, Industrial Development, and the Politics of Dualism. West Lafayette, Indiana: Purdue University Press, 1994. ISBN 1-55753-034-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]