SS-Totenkopfverbände

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
SS-Totenkopfverbände
Varhaisia SS-Totenkopfverbänden vartijoita kokoontumassa Dachaussa vuonna 1933.
Varhaisia SS-Totenkopfverbänden vartijoita kokoontumassa Dachaussa vuonna 1933.
Toiminnassa 1933–1945
Valtio  Saksa
Puolustushaarat Heer (maavoimat)
Aselajit SS
Rooli Keskitysleirien vartiointi, poliisin avustaminen, joukkoteloitusten järjestäminen ja valvominen
Komentajat
Tunnettuja komentajia Theodor Eicke

SS-Totenkopfverbände (suom. Pääkallo-joukko-osastot) perustettiin alkujaan natsi-Saksan keskitysleirien vartiointiorganisaatioksi. Osasto perustettiin vuoden 1933 lopulla ja sen komentajaksi nimitettiin epävirallisesti SS-Standartenführer Theodor Eicke.

SS-Totenkopfverbände oli SS-Verfügungstruppen ohella ainoa aseistettu ja kokopäivätoiminen SS-osasto vuonna 1933. Vuoden 1934 puoliväliin tultaessa sen komentaja Theodor Eicke oli ylennetty SS-Brigadeführeriksi, ja Totenkopfverbände oli laajentunut useisiin yksiköihin niin, että käytännössä jokaisella keskitysleirillä oli oma yksikkönsä.

SS-Totenkopfverbändella oli myös suuri osuus pitkien puukkojen yönä 30. kesäkuuta 1934 tapahtuneisiin SA-johtajien sekä muiden tuona yönä kuolleiden teloittamiseen. Menestyksekkään operaation johdosta Eicke nimitettiin virallisesti keskitysleirien tarkastajaksi ja SS-Totenkopfverbänden komentajaksi.

Nimityksensä jälkeen Eicke uudelleenjärjesti ja laajensi Totenkopfverbänden viideksi Sturmbanneksi eli pataljoonaksi, jotka olivat:

  • I Oberbayern
  • II Elbe
  • III Sachsen
  • IV Ostfriesland
  • V Brandenburg

Vuonna 1937 nämä viisi pataljoonaa organisoitiin jälleen uudestaan, tällä kertaa kolmeen rykmenttiin, jotka olivat Oberbayern, Brandenburg ja Thüringen. Sijoituspaikoiksi näille rykmenteille määrättiin Dachau, Oranienburg ja Frankenberg. Itävallan miehityksen jälkeen perustettiin vielä neljäs Totenkopfstandarte, jonka nimi oli Ostmark ja jonka sijoituspaikaksi tuli Linz.

Keskitysleirien vartioinnin lisäksi SS-Totenkopf-rykmentit osallistuivat yhdessä Verfügungstruppen kanssa Itävallan, Sudeettimaan ja Tšekkoslovakian miehityksiin. Totenkopf-rykmentit huolehtivat myös ”poliisivahvistuksina” liikekannalle pantujen Allgemeine SS -joukkojen sotilaskoulutuksesta.

Toisen maailmansodan alkaessa noin 40 000 Allgemeine SS:n reserviläistä kutsuttiin muodostamaan yli tusina uutta Totenkopf-rykmenttiä. Samaan aikaan lokakuussa 1939 6 500 kokeneinta Totenkopf-sotilasta vahvistettuna SS-reserviläisillä muodosti uuden Waffen-SS-divisioonan Totenkopf.

Tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pääkallotunnus
    Pääkallotunnus
  • 'Totenkopf päähineessä
    'Totenkopf päähineessä