Saar-riitti on somalinaisten matriarkaalinen miehiltä salattu riitti jonka tehtävänä on välittää hengissä selviämisen tietoa äidiltä tyttärelle. Riittiin kuuluu initaatioriitit naisten salaisuuksiin; hyvä elämä ja elämän jatkaminen. Siihen kuuluu omasta henkisestä hyvinvoinnista, kehosta, perinteistä ja kodista huolehtiminen. Riittiin kuuluu henkien eli jinnien hyvinvoinnista huolehtiminen.
Naiset kokoontuvat riittimenoihin ja tanssivat yhdessä tamburiinien ja laulujen säestyksellä, ”jolloin saar-henget täyttävät tilan ja aika pysähtyy”. Rituaali on olennainen osa somalikulttuuria. Se on syntynyt paimentolaisuuden myötä jo ennen islamia. Saar-rituaali korostaa naisen asemaa autonomisena toimijana. Hän vastaa elämän jatkumisesta, rakentaa kodin ja huolehtii lapsista ja vanhuksista samaan aikaan, kun miehet kulkevat paimenessa kamelien kanssa poissa kotoa. Saar-riitti on siirtynyt sanallisena perinteenä äidiltä tyttärelle. Saar-riittejä tunnettiin aiemmin huonosti, koska useimmat antropologit olivat miehiä ja saar-riitit ovat miehiltä salattua tietoa.[1] Naiset eivät myöskään kirjoittaneet saar-runojaan kuten miehet, sillä edelleenkään useimmat naiset eivät osaa kirjoittaa.[2]
Riitti järjestetään saar-henkien hoitamiseksi. Uskonnolliset johtajat eivät tällaista tilaisuutta hyväksy, mutta eivät voi sitä estääkään. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet varsinkin sisällissodan myötä ja henkien hoitaminen toimii psykoterapian tavoin. Mielisairaus merkitsee, että tasapaino hengen ja ruumiin välillä horjuu. Saar-hengen uskotaan olevan ruumiin seuralainen ja siirtyvän esivanhemmilta lapsille. Kun saar-riitillä pidetään hengestä huolta, niin myös ruumis voi hyvin.[3]
Diasporan myötä miljoonat somalit ovat muuttaneet ulkomaille ja saar-riitistä on tullut naisten selviytymiskeino uusissa oloissa. Isalamin usko tarjoaa miehille henkisen pakotien. Somalinaisille saar-riitit tarjoaa keinon jakaa kokemuksiaan ja pitää kiinni perheensä historiasta. Sisällissodan vaikeat muistot, pakolaisuuden ongelmat ja uudessa kotimaassa koettu syrjintä pyrkivät pinnalle sairauksien ja kipujen muodossa. Somalinaiset selittävät pahaa oloaan henkien avulla ja hoitavat itseään perinteisin rituaalein, tanssein ja lauluin yhdessä kanssasisartensa kanssa.
Uskonnolliset johtajat leimaavat naisten selviytymiskeinot taikauskoksi. Saar-rituaalit ovat naisille kuitenkin keino selvitä arjen traumoista ja säilyttää itsenäisyytensä ympäristön paineessa. Perinteisesti naisella on ollut määräysvalta kotipiirissä. Uudessa kulttuuriympäristössä saar-rituaalit ovat tarjonneet kotirouvillekin aktiivista yhteisöllisyyttä, jonka puitteissa voi keskustella ongelmistaan ja olla tukena kanssasisarilleen.
Diasporassa somalinaisiset ovat sopeutuneet paremmin kuin miehet, sillä heillä on enemmän tukea toisistaan kuin miehillä. Ammatillisten sekä uskontoon liittyvien tietojen ja taitojen lisääntyminen yhdessä suuremman taloudellisen riippumattomuuden kanssa on antanut heille uudenlaista vaikutusvaltaa myös somaliyhteisön sisällä.[4]
Kokoelmaan Yhdeksän Syyssadetta on Suomessa kerätty somalinaisten luomia perinteisiä saar-runoja ja tarinoita. Aiheet käsittelevät niin rakkautta kuin politiikkaakin. Niissä on mm.opetuksia, miten toimia pirttihirmumiehen kanssa tai kuinka esittää ehtojaan naimisiinmenon suhteen.
” | Jumala, mikset lopeta Suomen itkua He rakastavat lunta, anna sen tehdä heille hyvää Anna heille se Talous, josta he niin kovasti puhuvat |
” |
– Hibo Garaad Ibraahim. [2] |