Salla Koskela

Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten hiihtosuunnistus
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Krasnojarsk 2017 viesti
Hopeaa Hopeaa Krasnojarsk 2017 sprintti
Hopeaa Hopeaa Krasnojarsk 2017 keskimatka
Hopeaa Hopeaa Krasnojarsk 2017 sprinttiviesti
Hopeaa Hopeaa Kemi 2022 sprintti
Hopeaa Hopeaa Kemi 2022 takaa-ajo
Pronssia Pronssia Piitime 2019 viesti
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Imatra 2017 viesti
Hopeaa Hopeaa Sarıkamış 2019 keskimatka
Pronssia Pronssia Velingrad 2018 sprintti
Pronssia Pronssia Sarıkamış 2019 pitkä matka
Pronssia Pronssia Sarıkamış 2019 viesti
Pronssia Pronssia Hanti-Mansijsk 2020 viesti

Salla Koskela (s. 7. toukokuuta 1992) on suomalainen hiihtosuunnistaja, joka on voittanut maailman- ja Euroopan-mestaruuden viestissä[1] sekä useita henkilökohtaisia arvokisamitaleja.[2]

Koskela saavutti nuorten MM-kilpailuissa pronssia sprintissä ja viestissä vuonna 2012. Aikuisten arvokilpailuissa hän ylsi mitaleille ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden ja Euroopan-mestaruuden viestissä sekä saavutti MM-hopeaa sprintissä, keskimatkalla ja sprinttiviestissä.[1] Vuoden 2017 arvokisasijoitukset paranivat alkuperäisistä yhdellä venäläisen Polina Frolovan tultua hylätyksi dopingin käytön vuoksi.[3] Vuoden 2019 MM-kilpailuissa hän saavutti Mirka Suutarin ja Milka Reposen kanssa pronssia viestissä sekä sijoittui pitkällä matkalla neljänneksi.[4][5] Vuoden 2021 MM-kilpailuissa Koskela sijoittui keskimatkalla neljänneksi, takaa-ajossa seitsemänneksi ja sprintissä yhdeksänneksi.[6] Vuoden 2022 MM-kilpailuissa hän sijoittui sprintissä ja takaa-ajossa toiseksi, keskimatkalla kuudenneksi ja sprinttiviestissä viidenneksi.[7]

EM-kilpailuissa 2018 Koskela saavutti pronssia sprintissä[8] ja EM-kilpailuissa 2019 hopeaa keskimatkalla[9] sekä pronssia pitkällä matkalla[10] ja viestissä.[11] EM-kilpailuissa 2020 Koskela saavutti Tuuli Suutarin ja Marjut Turusen kanssa pronssia viestissä sekä sijoittui seitsemänneksi sprintissä ja pitkällä matkalla. Keskimatkalla hän keskeytti.[12][13][14][15]

Koskela edustaa seuratasolla hiihtosuunnistuksessa Lounais-Hämeen Rastia[1] ja maastohiihdossa Keravan Urheilijoita[16].

Koskela on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuokatin urheilulukiosta ja opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa.[17]

Suomen Olympiakomitea valitsi Koskelan syksyllä 2017 vuoden opiskelijaurheilijaksi.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kallikari, Merja: Koskela luottaa vauhtiinsa. Turun Sanomat, 15.12.2017, s. 26.
  2. ↑ Salla Koskelalle EM-hopeaa keskimatkalta Kestävyysurheilu.fi. 9.2.2019. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  3. ↑ Kilpailijan dopingkäry kirkasti Koskelan hiihtosuunnistusmitalit Karjalainen. 4.7.2017. Arkistoitu 6.1.2018. Viitattu 5.1.2018.
  4. ↑ Suomen naiset voittivat hiihtosuunnistuksen MM-pronssin 24.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.
  5. ↑ Linnainmaa avasi Suomen mitalitilin hiihtosuunnistuksen MM-kisoissa 20.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.
  6. ↑ Program – results World Ski Orienteering Championships Estonia 2021. Viitattu 12.3.2021.
  7. ↑ Results & Online - WSOC 2022 wsoc2022.com. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Teiskonlahti, Kirsi: Salla Koskela EM-pronssille hiihtosuunnistuksessa – Miehissä mitali jäi muutaman sekunnin päähän 3.2.2018. Yle. Viitattu 9.2.2019.
  9. ↑ Salla Koskela hiihtosuunnisti EM-hopeaa Turkissa 8.2.2019. Yle. Viitattu 9.2.2019.
  10. ↑ Flunssainen Koskela hiihtosuunnisti EM-pronssia 10.2.2019. Yle. Viitattu 11.2.2019.
  11. ↑ Suomelle hiihtosuunnistuksen naisten EM-viestipronssia Keskisuomalainen. 11.2.2019. Viitattu 12.2.2019.
  12. ↑ Hopeaa ja pronssia EM-viesteissä 15.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
  13. ↑ Kotro kolmas hiihtosuunnistuksen EM-sprintissä 10.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
  14. ↑ Kotro neljäs EM-hiihtosuunnistuksen pitkällä matkalla 14.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
  15. ↑ Turunen neljäs hiihtosuunnistuksen EM-keskimatkalla 11.3.2020. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 16.3.2020.
  16. ↑ Kaudelle 2019–2020 tehtiin 78 seuramuuttoa - Hiihtoliitto www.hiihtoliitto.fi. Arkistoitu 14.8.2020. Viitattu 14.6.2019.
  17. ↑ Katriina Reijonen: Huippu-urheilijan kesä huipentuu mattolaiturille. Loimaan Lehti 7. kesäkuuta 2018, Suvilehti s. 15. Loimaa: Priimus Media.


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.