Samettijalka | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Alaluokka: | Agaricomycetidae |
Lahko: | Boletales |
Heimo: | Tapinellaceae |
Suku: | Tapinella |
Laji: | atrotomentosa |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Samettijalka (Tapinella atrotomentosa, vanh. Paxillus atrotomentosus) on aiemmin pulkkosieniin luokiteltu sienilaji. Se on kookas ja tanakka, huomiota herättävän komea sieni. Lakki on toispuoleisen vino, tummanruskea ja nukkapintainen, reunoilta sisäänkiertynyt. Heltat ovat vaaleanruskeat. Jalka on vino ja paksun samettimaisen nukan peittämä, mikä on sen paras tuntomerkki. Sieni on suhteellisen yleinen ja kasvaa varsin kookkaaksi.[2]
Lakki on 5–20 cm leveä, paksumaltoinen, kupera, reuna sisäänkiertynyt, samettipintainen, vanhempana kalju ja himmeä, toispuolisen vino, epäsäännöllisen muotoinen. Tummanruskea. Heltat tiheässä, pitkäjohteiset, kellertävänvalkoiset, kosketetuksesta tummuvat. Jalka on vino, paksu noin 3-6 cm korkea ja 2-5 leveä ja kokonaan mustanruskean samettimaisen nukan peittämä. Malto on kellertävää ja pehmeää. Sieni on karvaan makuinen ja haju ei erityinen, mutta ilmeisesti myrkytön. Itiöpölyn väri on vaaleanruskea.[3][4][5]
Etelä-Suomessa yleinen pohjoista kohti mentäessä harvinaistuu ja Pohjois-Suomesta puuttuu kokonaan.[2][4][5]
Se kasvaa lahoavissa, yleensä männyn kannoissa ja juurissa. Kangasmetsissä, mäntykankailla, metsänreunoissa, männyn ja muiden havupuiden lahonneilla, sammaloituneilla kannoilla lahottajana pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.[2][4][5]
Monet sienikirjat kehottavat jättämään samettijalan metsään mutta sitä voi käyttää värjäykseen. Siitä saa vihreitä ja oliivinvehertäviä värisävyjä.[3][5]